Sami Pakarinen bloggaa: Aarrekartta ja talousennusteet
Vanhan vertauskuvan mukaan talousennusteita voidaan verrata aarrekarttaan. Mikäli se pitäisi paikkansa, kuka haluaisi kertoa siitä muille? Tämä vertauskuva on myös tällä hetkellä ajankohtainen, vaikka tietysti talouden tulevasta suunnasta ei kenelläkään ole koskaan täyttä varmuutta.
Maailmantalouden epävarmuudesta huolimatta moni talousennustaja näkee globaalin taloussuhdanteen jatkavan myönteisessä vedossa myös vuonna 2020. Esimerkiksi keväällä ennusteensa julkaissut Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi kasvun nousevan kolmella kymmenyksellä tästä vuodesta 3,6 prosenttiin. Alkuvuoden aikana tulleet positiivisemmat signaalit on tulkittu pahimpien aikojen jäämisestä taka-alalle. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka tukee kasvua ja viime vuoden tilapäisten vaikeuksien ennen kaikkea Euroopassa tulkitaan jääneen taakse. Epävarmuutta ylläpitävät niin Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota, Brexit kuin muutkin poliittiset jännitteet.
Vaikka ei ole syytä maalata piruja seinille, itselleni herää väistämättä kysymys, tulkitaanko nyt nähdyt positiiviset signaalit väärin? Entä jos hyvät uutiset etenkin Euroopasta ovatkin vuorostaan tilapäisesti hyviä? Esimerkiksi Saksan teollisuuden ennakoivat indikaattorit eivät näytä suunnan kääntyneen (Kuvio 1). Valmiiden tuotteiden varastot ovat kääntyneet kasvuun. Varastojen kasvun vaikutus oli suuri myös Yhdysvaltojen 1. neljänneksen bkt-lukemissa. Lisäksi Saksan teollisuuden tuotanto-odotukset sekä tilauskanta ovat painuneet varsin nopeasti. Myös Suomessa yritykset raportoivat riittämättömän kysynnän olevan tällä hetkellä keskeisin tuotannon kasvun este.
Kuvio 1. Saksan teollisuuden ennakoivia indikaattoreita.
Euroopan komission ennusteen mukaan Saksan talouden ennustetaan kiihtyvän tämän vuoden 0,5 prosentin kasvusta 1,5 prosentin kasvuun vuonna 2020. Tämä edellyttää tilapäisten ongelmien väistymistä sekä yksityisen kulutuksen kasvun jatkumista myös ensi vuonna. Tuhannen euron kysymys kuuluukin, kuinka hidastuva talouskasvu muuttaa odotuksia kuluvan vuoden mittaan? Heikommat odotukset siirtyisivät kulutus- ja investointipäätöksiin, jotka ruokkisivat heikentyvää kierrettä.
Mikäli Euroopan talous ei kasvaisi odotetusti, heijastuisi tämä nopeasti myös Suomeen. Vientikysynnän mahdollinen hyytyminen yhdessä kotimaassa hiljentyvän rakennussektorin kanssa voisi olla pahimmillaan nopea muutos huonompaan. Kuinka hyvin heikomman kehityksen riskit tiedostetaan uutta hallitusohjelmaa tehtäessä? Työllisyystavoite ja julkisen talouden tasapaino ovat vaikeampia saavuttaa, mikäli maailmantalouden tuulet kääntyvät vastaisiksi. Jaetaanko aarrekarttaa nyt siis liian hövelisti eteenpäin?