Sari Siitonen bloggaa: Huomio hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen
Sekä Suomessa että EU:ssa tehdään tänä vuonna kauaskantoisia valintoja. Tulevissa päätöksissä on elintärkeää ottaa huomioon yritysten toimintaedellytykset, hyödyt kansantaloudelle ja päästöjen vähentäminen maailmanlaajuisesti.
Johtaja Sari Siitonen vastaa EK:ssa Kestävä liiketoiminta -vastuualueesta.
Globaalilla tasolla Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoitus avautuu huhtikuussa New Yorkissa ja EU:ssa tehdään lukuisia Energiaunioniin liittyviä päätöksiä. Kotimaassa taas valmistellaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa ja sitä tukevia taustaselvityksiä. Lisäksi markkinoilla tapahtuvat muutokset, kuten öljyn hinnan kehittyminen ja Ruotsin ydinvoimakapasiteetin alasajosuunnitelmat, vaikuttavat yritysten toimintaympäristön muovautumiseen.
Yritykset ovat energia- ja ilmastopäätösten keskiössä monella tapaa. Yritykset tarvitsevat energiaa voidakseen toimia, työllistää ja investoida tulevaisuuteen. Toisaalta ne pystyvät toiminnallaan vaikuttamaan ratkaisevasti ilmasto-ongelman ratkaisemiseen.
Millainen sitten olisi yrityksille paras mahdollinen toimintaympäristö, joka tarjoaisi niille parhaat edellytykset sekä toimia vähäpäästöisesti että olla ratkaisemassa ilmasto-ongelmaa laajemminkin? Ainakin politiikan tulisi olla pitkäjänteistä ja kilpailukykyä edistävää eivätkä olosuhteet saisi poiketa – ainakaan huonompaan suuntaan – verrattuna kilpaileviin markkina-alueisiin. Tuotannontekijöiden, kuten energian, saatavuus pitäisi olla turvattu ja myös hinnan olisi oltava kohdallaan. Lisäksi toimintaympäristön tulisi tukea uusien teknologioiden ja ratkaisujen kokeiluja ja tarjota niille toimiva kotimarkkina ja tukea myös yritysten kansainvälistymistä.
Vaikka Suomi on rankattu maailman vihreimmäksi ja innovatiivisimmaksi maaksi, on tänä vuonna oltava monessa päätöksessä tarkkana, jotta kilpailukykymme säilyisi ja vahvistuisi. Oikean suunnan valinnassa auttaisi vahva tulevaisuuden visio.
Energia- ja ilmastopolitiikassa tulisi katsoa maailmaa laaja-alaisemmin eikä pelkästään rajoittua tuijottamaan omassa maassa tehtäviä päästövähennyksiä ja odottamaan palkintosijaa siitä. Katseet pitää suunnata maailmalle ja panostaa entistä enemmän puhtaiden suomalaisten ratkaisujen vientiin! Näin Suomen aikaansaamat päästövähennykset voisivat olla moninkertaiset verrattuna siihen, että vaikutukset ulottuvat vain kotimaahan.
Tämä vaatisi ajattelutavan muutosta hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen. Hiilikädenjälki kuvaa ilmastotekojemme vaikuttavuutta – eli kaikkea sitä hyvää, mitä ilmaston hyväksi teemme. Hiilikädenjälkeä kasvattamalla voimme puhtaiden suomalaisten ratkaisujen avulla vähentää päästöjä myös muualla. Mitä enemmän saamme suomalaista osaamista maailmalle, sitä suuremmaksi meidän työmme hiilikädenjälki kasvaa.
Voisiko visio ollakin sellainen, että Suomen hiilikädenjälki on maailman suurin suhteessa väkimäärään? Tämä olisi paljon innostavampi ja globaalien megatrendien tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuva lähestymistapa kuin maamme riuduttaminen ainoastaan meitä koskevilla tiukkenevilla tavoitteilla. Näin voisimme luoda yrityksillemme paremmat toimintaedellytykset, ja saada ne investoimaan ja työllistämään Suomessa. Tämä synnyttäisi kestävää kasvua, edistäisi vientiä ja auttaisi rakentamaan menestyvää Suomea.
Tämä blogikirjoitus avaa blogisarjan, jossa seuraavien kuuden viikon aikana avaamme energia- ja ilmastopolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä ja sitä, mitä Suomessa kannattaisi mielestämme tehdä:
Viikko 12: Politiikan pitkäjänteisyys vahvistaa kilpailukykyä
Viikko 13: Päästökaupassa hiilivuototoimet keskustelussa
Viikko 14: Huomio tehon riittävyyteen sähkömarkkinoilla
Viikko 15: Tarvitseeko uusiutuvaa energiaa enää tukea?
Viikko 16: Energiatehokkuustoimissa EU:n kärkeen
Viikko 17: Puhtaan teknologian maailmanvalloitus
Tärkeitä virstanpylväitä energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyen
Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoitus avautuu huhtikuussa 22.4. New Yorkissa
EU-tasolla Energiaunioniin liittyen käsitellään muun muassa seuraavia Suomen ja elinkeinoelämän kannalta tärkeitä asioita:
• Päästökauppadirektiivin uudistaminen; käsittelyssä koko vuoden ajan
• Päästötavoitteiden taakanjako EU-maiden kesken (päästökaupan ulkopuoliset sektorit, mukaan lukien Suomen tavoite), komission esitys kesäkuun lopussa
• Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyspolitiikka; komission esitys loppuvuonna
• Energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen, komission esitys loppuvuonna
Kotimaassa keskiössä on:
• Kansallinen energia- ja ilmastostrategia ja siihen liittyvät skenaariot, valmistelussa koko vuoden (TEM)
• Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu kevääseen 2017 asti (YM)
• Uusiutuvan energian tukijärjestelmiä selvittävän työryhmän raportti valmistuu kevään aikana (TEM)
• Liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfraa selvittävän työryhmän työ valmistuu loppuvuodesta (LVM)
• Uusi energiatehokkuussopimus allekirjoitetaan syksyllä (TEM)