Sari Siitonen bloggaa: Uutta liiketoimintaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista
YK hyväksyi viime vuonna uudet kestävän kehityksen tavoitteet, peräti 17 päätavoitetta ja huimat 169 alatavoitetta.
Äkkiseltään voi ajatella, että huh huh, aikamoinen vaatimuslista yrityksille. Mutta voi asian nähdä toisinkin. Tarjolla on myös monia mahdollisuuksia. Lukuisat suomalaisyritykset ovat jo alkaneet nähdä tavoitteiden toteuttamisessa liiketoimintapotentiaalia.
Suomi on moniin muihin maihin verrattuna hyvällä lähtötasolla. Olemme erinomaisia mm. koulutuksessa, innovaatioissa ja terveydessä samoin kuin tasa-arvossa ja oikeudenmukaisuudessa. Monissa kehittyvissä maissa juuri nämä asiat kaipaisivat kohentamista. Suomalaiselle osaamiselle löytyy kysyntää niin Aasiasta, Afrikasta kuin Etelä-Amerikastakin.
Erityisesti terveysteknologialle ja hyvinvointipalveluille tuntuu olevan kysyntää myös globaaleilla markkinoilla. Vaikka näillä aloilla menee nyt hyvin, emme voi tuudittautua omaan erinomaisuuteemme. On tärkeää, ettei valtiovalta enää kohdista lisäleikkauksia elintärkeään koulutukseen eikä liioin innovaatiotoimintaan.
On meillä myös parannettavaa. Talouskasvu junnaa paikallaan, ja ilmastonmuutoksen torjunnassa on vielä tekemistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö meillä olisi näissäkin asioissa annettavaa maailmalle.
Samalla, kun pyrimme ratkaisemaan globaalia ilmasto-ongelmaa kotimaassa, kannattaa pohtia, kuinka paljon voimmekaan tehdä levittämällä puhtaat ja älykkäät ratkaisut laajemmin käyttöön. Näin voimme pienentää omaa hiilijalanjälkeämme ja samalla kasvattaa ns. positiivista hiilikädenjälkeä. Tuloksena on kestävää talouskasvua ja työpaikkoja.
Paljon rohkaisevia esimerkkejä
Rohkaisevia esimerkkejä puhtaiden ratkaisujen viennistä kehittyville markkinoille ovat esimerkiksi Honkajoki, Nocart ja Vaisala.
Nocart on kehittänyt sähkönhallintajärjestelmän, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja vähentää samalla hiilidioksidipäästöjä. Voimakkaasti kasvava yritys toimittaa ratkaisujaan muun muassa Keniaan ja Nigeriaan.
Vaisala on jo vuosikymmeniä toimittanut sääjärjestelmiä kehittyville markkinoille. Monet kehitysmaat ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Säähavainnoinnin parantaminen on yksi keskeinen keino vähentää ilmastosta johtuvia vahinkoja.
Jotta yritykset saisivat eväitä kestävään kasvuun, on satsattava mm. ketteriin kokeiluihin, rohkaistava uudenlaisia kumppanuuksia, luotava uusia rahoitus- ja takuumalleja innovatiivisille julkisille hankinnoille sekä kehitettävä pk-yritysten viennin rahoitusta.
Suomalaisilla yrityksillä on kaikkiin tavoitteisiin jotakin tarjottavaa. Yritykset ovat jo löytäneet tässä liiketoimintamahdollisuuden.