Simo Pinomaa bloggaa: Velkakestävyyden vahvistaminen ei paina soteuudistuksessa

Koronakriisin hoito velkaannuttaa Suomea hurjaa vauhtia. Toimet ovat perusteltuja, mutta pitkän ajan velkakestävyyttä hallitus ei ole onnistunut vahvistamaan, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Suomen julkinen talous velkaantuu tänä vuonna koronakriisin takia hurjaa vauhtia. Tänä vuonna valtio imaisee koronan takia lisää velkaa arviolta yli 25 mrd. euroa.  Siis mahdollisesti kolme kertaa enemmän kuin kalliina pidetyt puolustusvoimien hävittäjät. Nämä toimet lisäävät Suomen velkataakkaa kuitenkin kertaluonteisesti, eivätkä vaikuta merkittävästi maan velkakestävyyteen.

Soteuudistus ei jarruta kustannuksia

Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousu on luonteeltaan pysyvä menolisäys. Se on VM:n arvion mukaan suuruudeltaan noin 3 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2070 mennessä.

Valitettavasti hallitus ei ole sitoutunut sote-lakiluonnoksessaan uudistamaan järjestelmää siten, että säästöä syntyisi. Tämä siitä huolimatta, että lakiluonnoksessa uudistuksen yhteenlaskettu kustannusten jarrutuspotentiaali on noin 3 miljardia euroa.

Sotemenojen kasvu selittää suuren osan Suomen kestävyysvajeesta, joka on VM:n arvion mukaan suuruudeltaan noin 4 prosenttia BKT:sta. Tilannetta pahentaa, että julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen uhkaa nousta jo kuluvalla vuosikymmenellä yli 90 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Velkakestävyyttä heikennetty jo ennen koronaa

Hallitus on itseasiassa omilla päätöksillään heikentänyt Suomen pitkän aikavälin velkakestävyyttä kasvattamalla ns. julkistalouden rakenteellista alijäämää. Nämä päätökset tehtiin jo ennen koronakriisiä, kun Antti Rinteen hallitus julkisti ohjelmansa.

Pysyviä menoja kasvatettiin etupainotteisesti, mutta tulojen nousu jätettiin epämääräisten työllisyyslupausten varaan. Periaatteessa tämä strategia olisikin perusteltu, jos työllisyystoimia, jotka vastaavasti tuovat pitkällä aikavälillä tuloja, olisi jämäkästi toteutettu.

Kuitenkin vasta lähes puolentoista vuoden aikailun jälkeen hallitus on alkanut vaatia työllisyystoimia, joilla voi olla konkreettisia vaikutuksia. Toistaiseksi kasassa on kuitenkin murto-osa julkistaloutta tasapainottavista toimista.

Kestävyysvaje on EU:ssa vakiintunut menettely

Julkistalouden velkakestävyyttä mitataan kestävyysvajeella, joka on Euroopan komissio kehittämä menettely. Suomessa kestävyysvaje aiheutuu julkistalouden rakenteellisesta alijäämästä ja sotekustannusten noususta. Molempiin voidaan vaikuttaa poliittisin päätöksin. Toistaiseksi Suomen nykyinen hallitus on onnistunut heikosti molempien haasteiden osalta.