Sosiaalivakuutusmaksujen korotukset haittaavat työllisyyden kasvua

Valtio on ennennäkemättömän velkaantunut ja samaan aikaan väestö ikääntyy. Jotta julkinen talous saadaan tasapainotettua, on välttämätöntä nostaa työllisyysastetta. Työnteon kannustavuuteen taas vaikuttaa mm. paljonko palkkatuloista jää käteen verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen jälkeen.

Julkista taloutta voi tasapainottaa nostamalla työllisyysastetta tekemällä työllisyyttä lisääviä rakenteellisia uudistuksia, nostamalla veroja tai sosiaalivakuutusmaksuja. On myös tilanteita, joissa verojen laskeminen voi vahvistaa julkista taloutta.

Verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen korotukset heikentävät kannustetta tehdä työtä. Niiden alentaminen parantaa kannusteita, mutta useimmiten pienentää verokertymää. Rakenteellisia uudistuksia on vaikea tehdä, koska ne lähes aina heikentävät jonkun etuja.

Tuoreessa Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa on julkaistu yhdessä Mauri Kotamäen kanssa kirjoittamani tutkimus verotuksen muutosten vaikutuksista työllisyyteen ja työntekoon. Siinä tarkastellaan työeläkemaksun sekä kunnallis- ja ansiotuloveron muutosten vaikutuksia. Keskeisessä asemassa tutkimuksessa ovat työnteon kannusteet verrattuna työttömyyteen.

Kunnallisvero kohdistuu laajasti sekö etuuksiin että palkkatuloihin, ansiotulovero pääasiassa palkkatuloihin, ja työeläkemaksu lähes yksinomaan palkkatuloihin. Jo tästä erottelusta voi päätellä, että työeläkemaksun nosto vaikuttaa voimakkaammin työnteon kannusteisiin kuin kunnallisveron nosto. Näin myös tutkimuksessa osoittautuu.

Työeläkemaksun nosto on elinkaarimallilla tehtyjen laskelmien mukaan erityisen haitallista niin työllisyydelle kuin julkisen sektorin rahoitukselle. Koska työeläkemaksu kohdistuu erityisesti työtuloon, vähentää sen korottaminen työntekoa vielä enemmän kuin kunnallis- ja ansiotulovero korotus.

Työeläkemaksun korottaminen ei ole hyvä keino vahvistaa julkista taloutta. Väestön ikääntymisen seurauksena työeläkkeistä aiheutuva meno jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan syntyvyys on alentunut, mikä heijastuu pidemmän aikavälin työeläkkeiden rahoitusnäkymiin. Huolimatta tehdyistä korjausliikkeistä työeläkemaksussa on noin 6%-yksikön nousupaine 50 vuoden aikana, 2050-luvusta alkaen.

Kesken parhaan lomakauden VATTin Jaakko Harju julkaisi yhdessä Youssef Benzartin kanssa tutkimuksen, jonka mukaan sosiaalivakuutusmaksujen nosto heikentää erityisesti suorittavissa tehtävissä olevien ja heikosti koulutettujen työllisyyttä. Tutkimuksessa vertailtiin vuonna 2010 tehtyjä muutoksia työnantajan sosiaalivakuutusmaksuissa. Tulosten mukaan korkeampaa sosiaalivakuutusmaksua maksavat työnantajat työllistävät vähemmän, erityisesti heikosti koulutettuja. Ero on merkittävä.

Tulokset ovat monellakin tavalla relevantteja juuri nyt. Valtio on koronan seurauksena velkaantunut rajusti ja samaan aikaan työeläkemaksussa on pitkällä aikavälillä nousupainetta. Julkisen talouden kestävyysvaje vaatii toimenpiteitä. Työeläkemaksun pysyvä korottaminen on huono tapa yrittää korjata tilannetta.