Suomalainen omistajuus – avain hyvinvointiin

Elinvoimainen talous ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoitus ei ole mahdollista ilman yrityksiä ja niiden omistajia, kirjoittavat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Kari Jussi Aho ja pk-johtaja Jouni Hakala Maaseudun tulevaisuudessa.

Suomi hakee vaalikeväänä suuntaviivoja lähivuosien politiikkaan. Huoli hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta yhdistää vaaliuurnille menijöitä. Miten varmistaa talouden kasvuvireen jatkuminen? Kuinka luoda maahan lisää työtä? Miten rahoittaa julkiset palvelut? Kuinka saada taloudellista hyvää riittämään mahdollisimman monelle?

Yksi vaalikeskustelussa unohtuneista keinoista on suomalaisen, kasvollisen omistajuuden vahvistaminen. Väitämme, että yritysten omistajuus on keskeinen väylä koko yhteiskunnan uudistumiseen ja vaurastumiseen.

Miksikö näin? Olennaista on tunnistaa positiivinen ketjureaktio, jonka omistajuus synnyttää. Kaiken lähtökohtana on yritystoiminnan omistaja, joka uskaltaa ottaa riskiä ja laittaa likoon rahavarojaan Oy Yritys Ab:n puolesta. Jos riskit toteutuvat, voi omistaja menettää sijoittamansa pääoman. Tämä voi tarkoittaa omistaja-yrittäjälle koko elämäntyön ja omaisuuden menettämistä. Sen vuoksi hän pyrkii tekemään viisaita, vastuullisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä yrityksen tulevaisuuden hyväksi.

Kumppanikseen omistaja tarvitsee vahvan joukkueen – ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön. Kun yritys saadaan yhdessä menestymään, heijastuu se monin tavoin kansantalouteen. Yritykset voivat palkata työntekijöitä, maksaa veroja, investoida toiminnan laajentamiseen, kasvattaa Suomen vientituloja ja luoda jälleen uusia työpaikkoja.

Ja mikä tärkeintä muistaa vaalikeskusteluissakin: hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei ole mahdollista ilman yrityksiä ja niiden omistajia. Kun yritykset menestyvät, ne tuottavat verovaroja niin peruskoulun, sairaanhoidon, poliisin toiminnan, julkisen liikenteen kuin vaikkapa kirjastopalveluiden rahoittamiseen.

Kotitalouksien rooli on kahtalainen. Yhtäältä ne hyötyvät omistajuuden myönteisistä vaikutuksista työllisyyden ja julkisen talouden vahvistuessa. Yhtä olennaista on se, että kansalaiset voivat vaikuttaa myös suoraan tulevaan elintasoonsa ryhtymällä yritysten omistajiksi osakesäästämisen kautta.

Osakkeisiin pääsee kiinni pieninkin kertasummin. Kun lottoamisesta on tullut miljoonan suomalaisen kansalaisharrastus, miksei osakesäästämisestä voisi tulla yhtä suosittua? Vaurastumisen todennäköisyys on joka tapauksessa moninkertaisesti suurempi. Ja jos kynnys suoriin osakesijoituksiin tuntuu korkealta, tarjolla on sijoitusrahastojen kaltaisia vaihtoehtoja. Mitä aikaisemmin osakesäästämisen aloittaa, sitä parempi.

Talousosaaminen tuleekin nähdä välttämättömänä kansalaistaitona, johon nuoria on syytä perehdyttää jo peruskoulusta alkaen. Käytännön toimina ehdotamme taloustiedon, yrittäjyyden ja matematiikan opetuksen vahvistamista kaikilla koulutustasoilla. Tämä auttaisi ehkäisemään myös ylivelkaantumista.

Mikä sitten puhuu nimenomaan kotimaisen omistajuuden puolesta? Tätä on perusteltu muun muassa EK:n julkaisemassa Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelmassa. Suomi on suomalaisen omistajan kotikenttä. Hän tekee todennäköisemmin kotimaansa kannalta myönteisiä päätöksiä: investoi Suomeen, panostaa täällä tapahtuvaan tuotekehitykseen, pitää pääkonttorin Suomessa, vahvistaa täkäläistä osaamista sekä luo työpaikkoja paikallisesti.

Olennaista on luoda yritystoiminnalle sellaiset pelisäännöt, että pienten ja keskisuurten yritysten omistajat haluavat ottaa riskiä ja panostaa liiketoimintaan. Avainasemassa on kannustava ja ennakoitava verotus, sujuva sääntely sekä toimivat rahoitusmarkkinat.

Aihe on ajankohtainen myös pk-yritysten omistajanvaihdosten näkökulmasta. Eri puolilla Suomea arviolta 15 000 pitkän linjan työnantajayritystä on tilanteessa, jossa liiketoiminta on saatava lähivuosien aikana siirtymään uuden omistajan käsiin. Muussa tapauksessa riskinä on, että elinkelpoisia yrityksiä ja niiden työpaikkoja menetetään. Vastaavasti jokainen onnistunut sukupolvenvaihdos kasvattaa todennäköisyyttä sille, että yrityksen kasvu ja investointihalukkuus vahvistuvat.

Yritystoiminnan jatkuvuus on ymmärretty myös Suomen verrokkimaissa. Länsinaapuri tunnetaan pitkän linjan kasvollisista omistajista, jotka ovat luoneet taloudellista perustaa Ruotsin hyvinvointi-ihmeelle. Samalla osakesijoittamisen kulttuuri on lyönyt läpi laajasti kansalaisten keskuudessa vahvistaen keskivertoruotsalaisten varallisuutta. Saksan menestyksen taustalla puolestaan on elinvoimainen keskikokoisten yritysten joukko eli ns. mittelstand.

On siis monta hyvää syytä nostaa omistajuus vaalikeskusteluun ja tulevan hallitusohjelman ytimeen. Huolehditaan siitä, että yrittäjät, kansalaiset ja koko yhteiskunta voivat vaurastua rinnakkain.

Kari Jussi Aho
Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Jouni Hakala
Pk-johtaja
Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kirjoitus on julkaistu 20.3. 2019 Maaseudun tulevaisuudessa