Suomelta kiintoisa avaus EU-edunvalvontaan
Uuden Euroopan komission myötä nykyistä parempi lainsäädäntö on nostettu fokukseen aivan toisella tavalla kuin koskaan aikaisemmin. Tähän tavoitteeseen liittyy myös viime viikon merkittävä Suomen pään EU-uutinen: Valtioneuvosto tehostaa EU-säädösehdotusten vaikutusten arviointia.
En ihmettele, jos moni jätti tiedotteen lukematta nähtyään sen otsikon. Vaikka vaikutusten arvioinnin tehostaminen ei kuulosta kovin raflaavalta, se on kuitenkin oleellinen osa prosessia, jolla lainlaadintaa voidaan kehittää.
Vaikutusten arvioinnissa selvitetään, miten yksittäisellä säädöksellä saavutetaan sille nimenomaan asetettu tavoite sekä sitä, mitkä ovat sen kokonaisvaikutukset: hyödyt, haitat, riskit, ongelmat ja kustannukset.
Vaikutusarviot on laadittava siten, että ne palvelevat nykyistä paremmin päätöksentekijöitä heidän arviossaan, onko kohteena oleva sääntelytoimi ylipäänsä järkevä. Veikkaan, että äärimmäisen harvoin vaikutusten arvioinnin jälkeen on tultu siihen lopputulokseen, ettei uutta lainsäädäntöä ole syytä tehdä. Tämä siitäkin huolimatta, että parempaan lopputulokseen voitaisiin päästä esimerkiksi panostamalla enemmän jo päätetyn lainsäädännön hyvään toimeenpanoon jäsenmaissa.
Tärkeä piirre laadukkaassa vaikutusten arvioinnissa on yhteistyö sidosryhmien kanssa prosessin eri vaiheissa. Suomen elinkeinoelämä on tähän osaltaan valmis.
Suomen aktiivisuus vaikutusten arvioinnin kehittämisessä on erinomainen asia. Sillä tavalla Suomen erityispiirteet tuodaan näkyviin entistä paremmin, sillä emme edusta monissakaan asioissa EU-maiden keskiarvoa. Kun selvityksessä esitettyä kansallista arviointimallia lähdetään toteuttamaan, niin se luo hyvät edellytykset tehostaa huomattavasti myös Suomen EU-edunvalvontaa. Hieno päätös valtioneuvostolta. Chapeau!
Janica Ylikarjula
päällikkö, EK:n Brysselin toimisto