Suomi tarvitsee osaajia nyt ja tulevaisuudessa

Suomen kilpailukyky ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus ovat vaakalaudalla, sillä koulutusjärjestelmämme sakkaa ja osaajapula työmarkkinoilla on vakava. Nyt on katsottava pidemmälle ja kyettävä vastuullisiin, kestäviin ja pitkäjänteisiin ratkaisuihin koulutuksen ja osaamisen arvonnousun palauttamiseksi.

Koulutuksen rahoituksesta on leikattu viime vuosikymmenellä rajusti. Pisa-tulokset ovat laskeneet Suomessa vuodesta 2006 ja nuoren työikäisen väestön koulutustaso on samoin laskenut – Suomi on pudonnut jo alle keskitason Turkin ja Chilen väliin.  Ero korkeakoulutuksen saaneiden nuorten osalta on kasvanut Ruotsiin nähden lähes kymmeneen prosenttiin – jo tämä kertoo, että tarvitaan nopeaa käännettä.

Peruskoulustamme valmistuu vuosittain iso joukko nuoria, joilla ei ole riittäviä perustaitoja selvitäkseen jatko-opinnoista tai pärjätäkseen työelämässä. Väestökehitys ja työllisten määrän vähentyminen, julkisen talouden velkaantuminen sekä osaajapula työmarkkinoilla ja oppimistason lasku ovat kestämän yhtälö. Nykytilanne johtaa väistämättä siihen, että työelämään ei saada tulevaisuudessa riittävästi osaajia, mikä johtaa kasvavaan työvoimapulaan sekä uhkaa paitsi talous- ja tuottavuuskasvua ja kilpailukykyä, myös eläkejärjestelmämme kestävyyttä.

Sosioekonomiset erot ja yhteiskunnan polarisoituminen näkyvät lasten ja nuorten lisääntyneenä pahoinvointina, mikä vaikuttaa heidän oppimiseensa, elämänhallintaansa ja tulevaisuuden rakentamiseen. Lasten ja nuorten lisääntyneet oppimisvaikeudet ja ahdistuneisuus nakertavat uskoa kestävään tulevaisuuteen ja hyvinvointiyhteiskunnan säilymiseen.

Taloudelliset, sosiaaliset ja inhimilliset seuraukset syrjäytymisen ja oppimisvaikeuksien vuoksi ovat jokaisen nuoren ja yhteiskunnan kannalta kestämättömiä. Myös lasten lisääntyneellä liikkumattomuudella on vaikutukset oppimiseen sekä tulevaisuuden kansanterveyteen, sen kustannuksiin sekä työurien pituuteen. Suomi tarvitsee ryhtiliikkeen niin koulutuksen kuin lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Opettajien ammattitaitoon voi luottaa ja sitä arvostaa, mutta myös vanhempien tuki lasten kasvun ja opiskelumyönteisyyden vahvistamiseksi on tärkeää.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava perustaidot kunnossa, jotta siirtyminen opinnoissa eteenpäin ja aikanaan työelämään olisi mahdollista. Peruskoulun oppilaista joka kolmas tarvitsee tukea oppimiseensa. Oppimisen ongelmat ovat taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää hoitaa mahdollisimman varhain. Tämä ei onnistu, jos lapsi tai nuori ei saa tarvitsemaansa tukea oppimiseen heti, kun tuen tarve ilmenee. Lisäresurssit, pienemmät ryhmäkoot ja riittävä määrä erityisopettajia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen asti sekä toimiva oppilashuolto ovat välttämättömiä, jotta jokaisen lapsen oikeus oppimiseen voidaan turvata.

Laadukas koulutusjärjestelmämme ja korkeasti koulutetut opettajamme, jotka varmistavat osaamisen, eivät ole itsestäänselvyys. Suomessa on yhä maailman parhaimmat opettajat ja laadukas opettajankoulutus. Kuitenkin opettajien kokema kuormitus on kasvanut merkittävästi ja yhä useampi harkitsee alan vaihtoa, sillä työssä ei pysty keskittymään riittävästi varsinaiseen opetustyöhön.

Kansakuntamme menestymisen kannalta on keskeistä, että opettajat pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. He kouluttavat osaajat kaikille yhteiskunnan sektoreille. Uhkaava opettajapula pitää ratkaista nopeasti, jotta meillä riittää osaajia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Työpaikat tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän korkeakoulutettuja osaajia. Koulutuksen laadusta ja koko koulutusketjusta on huolehdittava. Jos perustaidot eivät ole kunnossa, koulutustason nousu on mahdotonta. Tulevaisuuden työmarkkinat tarvitsevat yhä korkeampaa, mutta myös laaja-alaisempaa osaamista. Pelkällä peruskoulupohjalla työllistyminen on hyvin vaikeaa.

Suomi panostaa bruttokansantuotteeseen verrattuna koulutukseen vähiten Pohjoismaissa. Suomen menestyminen vaatii lisäpanostuksia koulutukseen sekä lasten ja opettajien hyvinvointiin. Koulutuksen rahoitus on turvattava pitkäjänteisesti kestävälle tasolle. Ilman riittäviä panostuksia koulutukseen ei synny tarvittavaa talous- ja tuottavuuskasvua eikä tulevaisuuden osaajia.

Kirjoitus on julkaistu 30.1.2023 Kauppalehdessä.

Jyri Häkämies

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja

Katarina Murto

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja