Suvi Sasi-Gouatarbès: Hankintanäkökulma; hallitusohjelma tuli, toimiva kilpailu markkinoilla meni…vai menikö?
Hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana markkinoilla kuului kiivasta kuiskuttelua, kuinka muodostumassa olevan hallitus tullee ohjelmassaan lyömään kapuloita toimivan kilpailun rattaisiin. Eilen 3.6.2019 julkaistussa hallitusohjelmassa kuitenkin painotetaan mm. kilpailun lisäämistä ja erityisesti pk-yritysten kasvu-, työllistämis- ja investointiedellytysten vahvistamista. Ensilukemalta on vaikea väittää, että nyt se toimiva kilpailu markkinoilla sitten loppuu.
Hallitusohjelman tarkemmassa tarkastelussa markkinoiden huolentäyteinen ennakkokuiskuttelu ei kuitenkaan osoittaudu täysin perättömäksi. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan tähtäävä hallitusohjelma asettaa varsin kunnianhimoisia tavoitteita erityisesti julkisille hankinnoille. Hallituskauden aikana julkisten hankintojen kautta tulisi edistää sosiaalisten, ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Hankintojen vastuullisuutta tulisi lisätä ja laadullisten kriteerien huomioimista vahvistaa. Myös teknologista kehitystä ja elinkaaritaloudellisuutta pitäisi edistää hankintojen avulla, sekä innovatiivisten hankintojen määrää kasvattaa kymmeneen prosenttiin julkisista hankinnoista.
Hallitusohjelmassa julkisille hankinnoille ja sitä koskevalle sääntelylle asetetut tavoitteet ovat varsin ymmärrettäviä ja kannatettavia. On vaikea sanoa, etteikö esimerkiksi hankintojen vastuullisuutta pitäisi lisätä. Kuitenkin näiden tavoitteiden toteuttaminen julkisia hankintoja koskevan mahdollisen lisäsääntelyn kautta voi käytännössä osoittautua sekä kalliiksi että toimivan kilpailun kannalta ongelmalliseksi. On muistettava, että julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö kattaa useita erilaisia toimialoja ja samojen sääntöjen tulee taipua moniin tilanteisiin. Hankintalainsäädännön nojalla asetettavat valintakriteerit koskevat yrityksiä pienyrittäjistä globaaleihin konserneihin. Uudet, lainsäädäntöön mahdollisesti tarkennettavat yhteiskunnalliset tavoitteet koskisivat näitä kaikkia. Erityisesti pienemmille yrityksille ylimitoitetut sosiaalisia, ympäristö- ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevat kriteerit voivat olla mahdottomia saavuttaa.
Nykyinen hankintalainsäädäntö on varsin tuore ja mahdollistaa jo nykyisellään monien hallitusohjelmassa esitettyjen tavoitteiden edistämisen. Yritysten (ja yhteiskunnan) kannalta toivottavaa olisikin välttää luomasta lisäsääntelyä, joka nostaisi kynnystä julkisiin hankintoihin osallistumiseen. Hankintalainsäädännön uudistamiselle ei ole tarvetta, vaan olennaisin toteutettava hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kuuluu seuraavasti: ”Panostetaan julkisten hankintayksiköiden osaamiseen koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen levittämisen avulla”. Sekä osto-osaamisen että hankintayksiköiden ja yritysten välisen vuorovaikutuksen lisääminen on kaikkien etu julkisissa hankinnoissa. Hyvinä alustoina näiden tavoitteiden edistämiselle, yhteistyössä liike-elämän kanssa, toimivat reilun vuoden ikäinen osaamiskeskus KEINO sekä perustettava Hankinta-Suomi -yhteistyöfoorumi.