Talouden Suomi-Ruotsi -maaottelu

Suomalaiset ovat usein tavanneet verrata itseään ja maansa kehitystä Ruotsiin. Ruotsi onkin meille luonteva vertailukohta, koska meitä yhdistää paitsi vuosisatainen historia, niin myös talouden melko samankaltainen rakenne. Muut Euroopan maat ovat Suomelle myös tärkeitä verrokkeja ja esimerkiksi euroalueen yritykset omiemme kilpailijoita, mutta Ruotsi on talouden rakenteeltaan selkeästi samankaltaisin verrokki Suomeen nähden.

Tehdäänpä siis maaotteluhengessä pieni vertailu siitä, miten Suomen ja Ruotsin viime vuosien kehitys vertautuu erilaisilla mittareilla. Mittareita voi keksiä myös lisää, ja pisteytys on tietenkin osin tulkinnanvarainen – alla yhden tuomarin arvio.

Katsotaanpa pohjoismaisia naapureita eri näkökulmista hieman tarkemmin:

Mittari 1: Talouskasvu

BKT on yleisimmin käytetty talouskehityksen mittari. Siinä Ruotsi peittoaa Suomen selvästi: vuodesta 2005 alkaen Ruotsin BKT on kasvanut reaalisesti (inflaatio pois lukien) noin 36 %, kun Suomessa kasvu on ollut vaatimatonta, vain 15 prosenttia samana ajanjaksona. Keskikasvuksi tulee Ruotsissa 1,9 % vuodessa, Suomessa vaatimattomat 0,9 %.

Osa Ruotsin nopeammasta talouskasvusta selittyy väestönkasvulla, mutta myös asukasta kohti laskettu BKT on Ruotsissa kehittynyt selvästi vahvemmin kuin Suomessa. Ruotsissa kasvua on tullut vuodesta 2005 noin 18 % ja Suomessa vain reilut 8 %.

Tulos: Ruotsi 2 Suomi 0

Mittari 2: Julkinen talous

Ruotsin julkinen talous on huomattavasti vahvempi kuin Suomen. Julkisen velan suhde BKT:hen on Ruotsissa painunut jo lähelle 30 prosenttia, kun Suomessa se on reilusti kaksinkertainen eli noin 72 %. Vielä ennen vuosien 2008–2009 finanssikriisiä velkasuhteet olivat samaa luokkaa.

Ruotsissa on vahva sitoutuminen tasapainoiseen julkiseen talouteen, ja linja on pitänyt läpi hallituskausien. Tervettä taloutta ovat tukeneet hyvä väestökehitys ja vahva työllisyys.

Tulos: Ruotsi 2 Suomi 0

Mittari 3: Työllisyys

Ruotsin julkisen talouden vahvuus selittyy suurelta osin vahvalla työllisyydellä. Ruotsin työllisyysaste on pitkään ollut selkeästi Suomea korkeampi. Isoin ero työllisyydessä on yli 55-vuotiaiden kohdalla, sekä myös nuoremmilla naisilla. Viime vuosina Suomi on onnistunut kuromaan eroa jonkin verran kiinni erityisesti yli 55-vuotiaiden kohdalla.

Ruotsin työllisyysaste (15–64-vuotiaat) on viime vuosina käynyt noin 77 prosentissa, kun Suomessa on parhaimmillaankin päästy vain vähän yli 74 prosenttiin.

Tulos: Ruotsi 2 Suomi 1

Mittari 4: Väestökehitys

Suomen keskeisimpiä ongelmia on väestön erittäin ongelmallinen ikärakenne. Suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle ja tarvitsevat kasvavassa määrin hoitoa ja hoivaa. Nuoremmat ikäluokat ovat selvästi pienempiä, ja työikäisen väestön määrä laskee. Viime vuosina tapahtunut syntyvyyden romahdus on heikentänyt näkymiä huomattavasti lisää.

Ruotsissa ikärakenne on selvästi parempi kuin Suomessa, ja korkea maahanmuutto tukee työikäisen väestön kasvua. Työikäisen väestön ennustetaan Ruotsissa kasvavan noin 14 prosentilla vuoteen 2060 mennessä. Suomessa työikäinen väestö supistuisi 8 prosentilla samalla ajanjaksolla.

Syntyvyys on ollut loivassa laskussa myös Ruotsissa, mutta Suomen kaltaista romahdusta siellä ei ole nähty. Syntyvyysluku on Suomessa pudonnut uusimpien tietojen mukaan jo tasolle 1,30 – Ruotsissa se on pysynyt selvästi korkeammalla: vuoden 2021 luku oli 1,67.

Tulos Ruotsi 2 Suomi 0

Mittari 5: T&K-toiminnan laajuus

Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat yksi tärkeä tulevan talouskasvun luoja. Suomessa ne saavuttivat huippunsa jo 2000-luvun alussa elektroniikkateollisuuden vahvoina vuosina. Sen jälkeen Suomen kehitys on ollut selvästi heikompaa, ja vasta aivan äskettäin on tapahtunut pieni käänne parempaan.

Ruotsin talouden T&K-panostukset ovat olleet pitkään yhdet maailman korkeimmista. Monipuolinen talouden pohja selittää tätä osin – elektroniikkateollisuuden ohessa vahvoja kehitystyön tekijöitä ovat mm. autoteollisuus ja muu konepajateollisuus sekä kasvavat palveluyritykset.

Tulos Ruotsi 2 Suomi 1

Mittari 6: Työmarkkinoiden toimivuus

Ruotsissa on vakiintunut vientivetoinen työmarkkinamalli, ja viimeisen 25 vuoden ajan palkkaneuvottelut ovat pääasiassa edenneet sujuvasti. Lakkoja ja muita työmarkkinahäiriöitä on Ruotsissa ollut selvästi Suomea vähemmän. Toisaalta Ruotsin työelämän lainsäädäntö on varsin jäykkä esimerkiksi tilanteissa, joissa yritys joutuu vähentämään työvoimaa.

Suomen vahvuus on myös pitkään toiminut lomautusjärjestelmä, joka mahdollistaa joustot äkillisissä häiriöissä (esim. koronakriisi) ilman työttömyyden voimakasta nousua.

Tulos: Ruotsi 2 Suomi 1

Mittari 7: Koulutus

Ruotsissa on jo pitkään keskusteltu ongelmista koulutusjärjestelmässä. Oppimistuloksia kuvaavat mittarit ovat olleet heikkoja, koulutuksen arvostus on ollut vaatimatonta ja erot koulujen välillä ovat korostuneet. Korjaavia toimia on aloitettu, mutta niiden vaikutuksia odotetaan vasta pidemmän ajan kuluessa.

Viime vuosina myös Suomessa on havahduttu koulutuksen tilanteeseen. Korkeakoulutettujen osuus on jäänyt jälkeen OECD-maiden kehityksestä hälyttävästi, ja koulutustaso on joiltain osin jopa laskenut. Samoin oppimistuloksia kuvaavat mittarit ovat heikentyneet huippuvuosista.

Tulos: Ruotsi 1 Suomi 2

Mittari 8: Liikenneverkot

Ruotsi vetää Suomea pidemmän korren liikenneverkkojen laadussa ja logistiikan kilpailukyvyssä. Ylipäänsä Ruotsin maantieteellinen asema on Suomea edullisempi, ja maayhteys tärkeille Länsi-Euroopan markkinoille on sujuvoitunut Tanskan isojen siltahankkeiden myötä. Ruotsissa on investoitu myös rautateihin jo pitkään vahvasti.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sitä seuranneet pakotteet (mm. ilmatilan sulku) ja kauppavirtojen kääntyminen ovat entisestään heikentäneet Suomen logistista asemaa Ruotsiin nähden.

Tulos: Ruotsi 2 Suomi 0

Mittari 9: Verotus

Ruotsin ja Suomen kokonaisveroaste on likimain samalla tasolla. Aiemmin Ruotsi oli selvästi kireämmän verotuksen maa, mutta viime vuosina verotusta on pystytty keventämään. Kevennykset ovat painottuneet ansiotuloverotukseen, ja Ruotsi poisti hyvätuloisten ns. raippaveron vuonna 2020.

Osa kulutusveroista sekä työnantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat puolestaan Ruotsissa korkeammalla tasolla kuin Suomessa.

Tulos: Ruotsi 1 Suomi 1

LOPPUTULOS

RUOTSI 16

SUOMI 6

Kun moniottelun tulokset lasketaan yhteen, Ruotsi näyttäisi siis ottavan selvän pistevoiton. Suomellakin on vahvuutensa, mutta Ruotsin kansantalouden ja julkisen talouden vankka kunto kerryttää etumatkaa. Vahva julkinen talous mahdollistaa Ruotsissa myös kasvavat panostukset monille tärkeille alueille – esimerkiksi liikennehankkeisiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.