Ennusteet lupaavat tahmeaa nousua kansantalouteen

Kotimaiset talousennustajat povaavat vuodelle 2016 noin prosentin suuruista talouskasvua. Nousu on tahmeaa, kun otetaan huomioon takana oleva pitkä taantuma.

BKT laahaa liki 10 vuoden takaisella tasollaan. Yleensä pitkän taantuman jälkeen talous ponnahtaa ripeään nousuun patoutuneiden kulutus ja investointitarpeiden takia.

Ongelmiemme ydin on viennin pudotus. Se taas kertoo, että kilpailukykymme on heikko. Tämä myönnetään laajasti, vaikka keinoista ja korjausliikkeen suuruusluokasta vielä ei oltaisi samaa mieltä.

Tänä vuonna viennin pitkään jatkuneen alamäen ennustetaan päättyvän parin prosentin nousuun. Maailmankauppa kasvaa tätä nopeammin, joten Suomi menettää viime vuosien tapaan markkinaosuuksia varsinkin kehittyvissä maissa.

Rakennustoiminta yltää noin parin prosentin kasvuun. Alan kasvua vauhdittaa teollisuuden investoinnit ja väylien peruskorjaushankkeet. Teollisuudessa ja palveluissa nousua ennustetaan tälle vuodelle vain noin prosentin verran.

Omat päätökset ratkaisevat

Näyttäisi, että vuonna 2016 Suomen talous hieman nousee. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Taantuma voi viime vuosien tapaan jatkua. Toisaalta talous voi alkaa reippaasti kasvaa muun Euroopan imussa. Paljon riippuu meistä itsestämme.

Kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, onnistutaanko palkanmuodostukseen luomaan vientisektorin tarpeista lähtevä malli ja ruvetaanko työehdoista sopimaan entistä enemmän paikallisesti. Tätä kautta saadaan pienennettyä työttömyyttä, joka on huolestuttavasti nousussa.

Suomen vientilukuja painaa teollisuuden avainalojen yhä jatkuva rakennemuutos. Perinteisten vientisektorien yskiessä kasvua odotetaan muun muassa uusista start up –yrityksistä sekä digitaalisista palvelutuotteista, joiden asiakasmäärissä vain taivas on rajana. Ylipäänsä palveluviennillä on huomattava merkitys   Suomen talouden kasvuun.

Julkisen talouden alijäämäisyyden kannalta on olennaista, että menoja aidosti karsitaan verotuloja vastaavalle tasolle ja rakenteita uudistetaan. Ratkaisuna ei voi olla verotuksen kiristys.

Yleensä talouspolitiikan ja työmarkkinoiden päätökset kantavat hedelmää vasta vähitellen. Hyvä esimerkki viimeaikaisten päätösten vaikutuksista on kuitenkin saatu.

Viime syksynä työllisyys ei enää heikentynyt, koska yli 60-vuotiaiden työmarkkinatilanne parani. Tähän vaikutti ETLA:n mukaan viime vuoden alussa voimaan tullut työurasopimus, jossa nostettiin työttömyysputken ja varhaiseläkeiän ikärajaa.

Ennustamisen vaikeus

Viime vuosina kaivattua käännettä talouteen on ennustettu lukuisia kertoja. Aina ennusteita on korjattu alaspäin kohdevuoden lähestyessä. Nousun esteenä on ollut milloin maailmanlaajuinen pankkikriisi, Kreikan romahdus, pelko euroalueen hajoamisesta, Venäjän talouden ongelmat tai pakolaiskriisi.

Esimerkiksi vuoden 2013 alussa ajateltiin, että vuonna 2015 talous kasvaisi 2,5 prosenttia. Virallisia BKT:n kasvulukuja ei ole vielä laskettu, mutta ilmeisesti viime vuoden kasvu on lähellä nollaa.

**************************
Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Viikon kysymys: Mitä tiedämme vuoden 2015 taloudesta?