Mitä jää käteen vuodesta 2018?

Talouden näkökulmasta vuosi 2018 alkaa olla pulkassa. Työpaikkoja on tänä vuonna syntynyt runsaasti ja julkisen talouden alijäämä on pienentymässä. Kansantalouden kasvu on kuitenkin useiden mittareiden valossa alkanut hiipua, tiivistää EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Työllisten määrä saavutti pohjakosketuksensa jo vuoden 2016 alussa. Vuosina 2016–2017 työllisyys parani varsin verkkaisesti, vain noin 20 000 hengellä. Tänä vuonna uusia työpaikkoja on lokakuuhun mennessä syntynyt jo noin 70 000 ja työllisyysaste on noussut lähelle hallituksen tavoittelemaa 72 prosenttia.

Työllisyyden kasvu on lisännyt verotuloja. Lisäksi työttömyysmenojen pienentyminen ja hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet ovat supistaneet julkisen talouden alijäämää. Tosin henkilöiden maksamien tuloverojen vuosikasvu oli alkuvuonna 2,5 prosenttia, mikä jäi 1 prosenttiyksikköä veronalaisten ansiotulojen nousua hitaammaksi. Syynä oli mm. perintö- ja lahjaveron tuoton supistuminen. Myös yhteisöjen tuloverojen tuotto oli veropohjan kasvua hitaampaa.

Kasvu alkanut hidastua

Loppuvuoden merkittävin kotimainen talousuutinen on kuitenkin se, että talouskasvu on useiden mittareiden mukaan hidastumassa. Suurin pettymys koskee tavara- ja palveluvientiä. Vuoden alussa vienti vielä kasvoi, mutta kolmannella neljänneksellä tavaravienti kääntyi laskuun. Myös palveluviennin kehitys on jäämässä odotettua pienemmäksi.

Hyvin ei ole kehittynyt yksityinen kulutuskaan, joka ei kausitasoitettuna ole kasvanut lainkaan tämän vuoden puolella. Kulutuksen määrä supistui kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia toisesta neljänneksestä. Yksityisen kulutuksen määrän kehitys on ollut selvästi heikompaa kuin reaalisen palkkasumman kasvu, koska negatiiviseksi painunut säästämisaste elpyi.

Myös kansantalouden investointisykli notkahti kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Rakennusinvestointien vuosikasvu hidastui alkuvuoden 4,5 prosentista 2 prosenttiin heinä-syyskuussa. Samalla kone- ja laiteinvestointien tammi-kesäkuun 5 prosentin vuosikasvu vaihtui heinä-syyskuussa vajaan 10 prosentin laskuksi.

Haetut talonrakennusluvat ja asuntojen rakentamisen aloitukset ovat olleet laskussa koko vuoden ja kolmannella neljänneksellä ne putosivat runsaat 20 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä viittaa rakennusinvestointien kasvun taantuvan lisää vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Luottamus alkoi heikentyä

Selvimmin talouden suhdanteiden viilentyminen näkyy kuluttajien ja yritysten luottamusindikaattoreiden heikentymisenä Suomessa ja EU-maissa. Indikaattoreiden taso on vielä korkealla, mutta talouskasvun hiipumisen merkit ovat selvät.

Pidemmän ajan näkymiä heikensi Tilastokeskuksen loppuvuodesta julkaisema väestöennuste, joka osoittaa, että syntyvyyden lasku kiihdyttää työikäisen väestön vähenemistä ja synkentää kestävyysvajetta.

Viikon kysymys: Miten työvoimapulaa mitataan?
Viikon graafi: Talousluottamus heikentyi vuonna 2018