Venäjän-kaupassa mahdollisuuksia – kilpailu kovenee
Suomessa ei voida olla tyytyväisiä Venäjän viennin nykyiseen tasoon. Se on painunut noin 5 prosenttiin kokonaisviennistämme. Tämä on selvästi vähemmän verrattuna siihen, mitä se on aikaisempina vuosina ollut. Venäjän-kaupan hiipuminen vuosina 2013–2015 olikin yksi Suomen talouden elpymistä merkittävästi jarruttanut tekijä, kirjoittaa ekonomisti Simo Pinomaa.
Syyt ovat ymmärrettäviä. Venäjän hidas talouskasvu, kasvanut protektionismi ja Yhdysvaltain lisäpakotteiden aiheuttama epävarmuus, joka näkyy muun muassa valuutan heikkenemisenä. Tämä onkin tekijä, jonka suomalaisyritykset nostivat merkittävimmäksi kaupan haasteiksi Venäjän-kaupan marraskuisessa barometrissa.
Venäjän valtion merkittäväksi kasvanut osuus taloudessa ja protektionistiset toimet ovat heikentäneet Venäjän kilpailuympäristöä viime vuosina. Keväällä valittu uusi hallitus jatkaa tuonninkorvauspolitiikan vahvistamista. Erityisesti Buy Russian II -ohjelma haittaa suomalaisyritysten Venäjän-vientiä. Kotimaisen valmistuksen suosiminen valtionyhtiöiden hankinnoissa on ristiriidassa myös Venäjän WTO-sopimuksen kanssa.
Suomalaisyritysten kilpailuasemia kiristää jatkossa se, että Kiina valtaa markkinaosuutta Venäjän tuonnissa. Kiinan ja Venäjän välinen kauppa (USD) on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kiinan osuus Venäjän tuonnista on nyt 20 % ja viennistä 14 %. Kiinan osuus kasvaa yhä ja määrän ohella kasvussa on myös laatu.
Mahdollisuuksia viennin kehittämiseen kuitenkin on, sillä hitaasta talouskasvusta huolimatta, Venäjällä on myös nopeasti kehittyviä osa-alueita. Näistä voidaan mainita hallituksen kehitysprioriteetit kuten digitalisaatio, älykkäät kaupunkiratkaisut, infrastruktuurin rakentaminen, ympäristöteknologia, terveydenhuollon kehittäminen ja terveysteknologia, koulutus, metsätalouden modernisaatio ja venäläisten asuinolojen kehittäminen.
Lisäksi rahoitus on Venäjän-kaupankin keskeinen kilpailutekijä, josta syystä vienninrahoitusinstrumenttien kilpailukyky ja saatavuus tulee varmistaa. Erityisesti tulee kehittää pk-yritysten vienninrahoitusinstrumentteja.
Vienninedistämisen tukiresurssit tulee jatkossakin pitää riittävinä, mukaan lukien Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja muut Team Finland -toimijat.
Suomessa kannattaa myös huomata, että Kiina julkisti ensimmäisen arktisen strategiansa mittavine investointisuunnitelmineen tammikuussa 2018. Pääosa arktisista alueista kuuluu Venäjään ja Suomella on tarjota maailman johtavia arktisia teknologiaratkaisuja.
Kirjoitus on myös julkaistu lyhennettynä EK:n Talouskatsauksessa.
Viikon kysymys: Mikä on Venäjän-kaupan barometri?
Viikon graafi: Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo pysynyt matalana