Taneli Lahti bloggaa: Euroopalla paljon kiinni suhteissa Yhdysvaltoihin
Eilen selvisi viimein kenestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti. Reaktiot olivat voimakkaita paitsi Yhdysvalloissa myös muualla maailmassa. Euroopassa vaalikamppailua seurattiin tiiviisti ja tunteella. Hyvästä syystä, sillä Euroopan ja Yhdysvaltain yhteys on ainutlaatuinen historiallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti. Valinnalla on vaikutuksia myös eurooppalaisten elämään ja näkymiin.
Taneli Lahti johtaa EK:n Brysselin toimistoa
Tuleva presidentti Trump oli ensimmäisessä puheessaan vaalien jälkeen sovinnollinen ja korosti yhdessä tekemisen tarvetta. Ulkomaiselle yleisölle Trump vakuutti pyrkivänsä rakentamaan kumppanuuksia, mutta Yhdysvaltain intressit etusijalla. Kotimaidensa etuja ajatellen tekevät ulko- ja kauppapolitiikkaa varmasti kaikkien muidenkin maiden päämiehet.
Seuraavien kuukausien aikana Trump kokoaa kasaan hallintonsa ja hänen politiikkansa sisältö alkaa selvitä. Kampanjan aikana tehdyt lupaukset ja heitot alkavat vähän kerrallaan muuttua seuraavien neljän vuoden aika toteutettavaksi politiikaksi. Työssä on otettava huomioon senaatti ja edustajainhuone, lukuisat eri sidosryhmät, kansainväliset sitoumukset ja suhteet. Senaatissa ja edustajainhuoneessa on republikaaninen enemmistö, mutta kuten kampanjan aikana jo tuli selväksi, myös tulevan presidentin omassa puolueessa monet suhtautuvat kriittisesti hänen lupauksiinsa ja linjauksiinsa. On hyväksyttävä mahdollisen rajat ja tehtävä kompromisseja. Vaalien tuloksena Yhdysvaltojen politiikka muuttuu varmasti monin tavoin, muttei niin paljon kuin kärjistyneistä vaalipuheista voisi päätellä.
Mitä tapahtuu Yhdysvalloille markkinana? Millaista on sen talous- ja kauppapolitiikka, kasvaako markkina, avautuuko vai sulkeutuuko se? Kampanjan perusteella Yhdysvallat alkaa harjoittaa voimakkaasti elvyttävää finanssipolitiikkaa keventämällä verotusta ja käynnistämällä samalla mittavia julkisia investointeja erityisesti infrastruktuuriin. Voisi päätellä, että odotettavissa on nopeaa julkisen sektorin ylläpitämää kasvua. Jotain tästä voi toteutua, mutta jo pelkästään Yhdysvaltain korkea julkinen velka-aste ja budjettivaje rajaavat mahdollisuuksia.
Jos kampanjan lupaukset kauppapolitiikan suunnasta toteutuisivat, muuttuisi Yhdysvallat entistä sulkeutuneemmaksi ja protektionistisemmaksi. Vaikka kritiikin kärki ei ole suuntautunut EU:n ja Yhdysvaltojen tekeillä olevaan TTIP-sopimukseen, voisi olettaa että sen näkymät tummenevat olennaisesti. Mutta, tulevan presidentin tärkein kampanjalupaus oli talouskasvun ja työpaikkojen synnyttäminen. Niitä ei synny ilman kasvavaa kauppaa ja investointeja. Republikaaneissa on paljon kannatusta vapaakaupalle. Elinkeinoelämä tarvitsee kaupalle selkeitä sääntöjä. Kauppasopimuksilla on siis tulevaisuutensa.
Samana päivänä vaalitulosten kanssa julkaistiin myös komission syksyinen talousennuste. Se pitää EU:lle vuosina 2016-18 todennäköisenä noin 1.6-1.8%:n talouskasvua. Se on vaatimatonta, mutta silti lähes tuplavauhtia Suomeen nähden. Monet mittarit näyttävät EU:n tasolla oikeaan suuntaan. Työttömyys laskee, investoinnit kasvavat, julkiset taloudet vakautuvat, julkinen velka-aste on kääntynyt laskuun, vaihtotase on reilusti ylijäämäinen. Nämä ovat hyviä uutisia myös Suomelle. Näkymiin liittyy silti suuria epävarmuuksia. Niitä hälventäisi esimerkiksi TTIP neuvotteluiden jatkuminen Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa.
Euroopalla on paljon kiinni suhteissa Yhdysvaltoihin. Myös Euroopassa seuraavan vuoden aikana käytävillä vaaleilla on suhteisiin vaikutuksensa. Sopii toivoa, että yhteistyö Yhdysvaltain uuden hallinnon kanssa saadaan silti käyntiin pian.