Tekoäly: uhka vai mahdollisuus Suomelle?

Työn tuottavuus on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana globaalisti (Kuvio 1). Suomessa työn tuottavuus on kuitenkin heikentynyt vielä kilpailijamaitakin enemmän. Syynä esimerkiksi Ruotsia heikompaan kehitykseen ovat teknologian heikompi hyödyntäminen sekä vähäisemmät investoinnit ict-pääomaan (Pohjola 2020). 

Kuvio 1. Työn tuottavuus, vuosimuutos, %

Miksi nyt on kuitenkin syytä olla optimistinen? Teknologisessa kehityksessä on paraikaa tapahtumassa iso muutos tekoälyn myötä. Globaalisti työn tuottavuuden hidastuminen näyttää siis olevan vihdoin päättymässä tekoälyn yleistyessä etenkin asiantuntijatyössä (Kauhanen ym. 2023). Tekoälyllä on arvioitu olevan globaalisti jopa reilun prosenttiyksikön lisäys tuottavuuskasvuun (Kuvio 2). Ei ihme, koska tekoäly muuttaa etenkin tietotyötä, joka muodostaa valtaosan bruttokansantuotteesta. Tekoälyn hyödyntäminen leviää myös nopeasti, koska sen hyödyntäminen ainakin alkuvaiheessa ei vaadi käyttäjältä isoja panostuksia ja sen käyttö on varsin helppoa.

Kuvio 2. AI’s Potential Boost to Productivity Growth Over the Next Decade

Nopeampi tuottavuuskasvu merkitsee parempaa investointinäkymää ja sitä kautta myös globaalisti korkeampaa korkotasoa, jotta vältetään yli-investoinnit. Suomen kannalta tässä piilee iso riski, mutta myös suuri mahdollisuus. Riskiskenaariossa on nähtävissä pieni avotalous, jossa on rakenteiltaan heikko talouskasvu ja alati velkaantuva julkistalous. Pysyvästi korkeampi korkotaso olisi tähän asetelmaan haastava. Siksi tekoälyn myötä avautuvaan tuottavuuskasvun oljenkorteen on tartuttava ja hyödynnettävä se mahdollisimman hyvin. Digitalisaatiota mittaavissa vertailussa Suomi sijoittuu kärkeen, joten meillä on paljon kyvykkyyttä tarttua tähän mahdollisuuteen (Digibarometri 2023).

Miten tekoälyn hyödyntämistä voidaan edistää? Korkean osaamisen taloudessa korostuvat pääomat sekä tietenkin osaaminen. Näitä voidaan tukea tutkimus- ja kehityspanostuksilla, työperäisellä maahanmuutolla sekä verotuksella. Myös kaupungistumisella on merkitystä, sillä tiiviimmät työmarkkinat tuovat kasautumisetuja ja edistävät innovaatioita. Vahvemmilla pääomamarkkinoilla on myös tärkeä roolinsa. Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen vaativat kotimaista ja ulkomaista pääomaa. Liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta ei lisätä valtiovetoisesti vaan luomalla paremmat puitteet pääomamarkkinoille sekä markkinataloudelle toimia.

Synkistä maailmanpoliittisista uutisista huolimatta on pyrittävä näkemään mahdollisuudet. Perusasetelma esimerkiksi demografian ja julkisen talouden suhteen on Suomessa niin haastava, että asioita on pakko katsoa mahdollisuuksien kautta. Maailma muuttuu ympärillä nyt nopeaa vauhtia. Muutos edellyttää uudistumista. On parempi olla ratkaisijan roolissa ja itse aktiivisesti vaikuttamassa. Tekoäly tarjoaa nyt ison mahdollisuuden rakentaa Suomelle parempi tulevaisuus. Parempaakaan ajankohtaa kun ei ole tulossa.

Lähteet:

Digibarometri 2023: Data, tekoäly ja talouskasvu, Taloustieto Oy, Helsinki. Ali-Yrkkö, Kässi, Pajarinen, Rouvinen (2023) https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/digibarometri-2023-data-tekoaly-ja-talouskasvu/

Goldman Sachs (2023) Asset Management Outlook 2024: Embracing New Realities (gsam.com)

Kauhanen , Pajarinen and Rouvinen (2023) “Occupational Exposure to Text- and Code-Generating Artificial Intelligence in Finland”. ETLA Brief no. 127. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-127.pdf

Pohjola (2020) Teknologia, investoinnit, rakennemuutos ja tuottavuus : Suomi kansainvälisessä vertailussa. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162051/TEM_2020_05.pdf?sequence=1&isAllowed=y