Timo Vuori: Elinkeinoelämä tehostaa Kiinan seurantaa

Elinkeinoelämä yhdistää voimiaan Kiinan seurannassa. Etelärannassa on juuri aloittanut reilun 20 yrityksen muodostama China Office of Finnish Industries Oy, kirjoittaa EK:n kansainvälisen kaupan johtaja Timo Vuori.

Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani, mutta sen sisäinen kehitys ja rooli maailmassa on viime aikoina muuttunut tavalla, joka edellyttää myös Suomessa valppautta Kiinan politiikan ja talouden seurannassa. Kiinalle ei ole syytä kääntää selkää, mutta riskejä ja riippuvuuksia on vältettävä.

Saksan tavoin poliitikot ovat meilläkin heränneet vaatimaan Suomelle omaa Kiina-strategiaa. Onneksi jo viime vuonna 2021 päivitettiin Suomen valtion Kiina-toimintaohjelma ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö ja kasvava Kiinan tiedontarve. Tätä Kiina-ohjelmaa voidaan toki aina päivittää, mutta tyhjästä sitä ei tarvitse luoda.

Elinkeinoelämässäkin on tehostettu Kiinan seurantaa. Etelärannassa on juuri aloittanut reilun 20 yrityksen muodostama China Office of Finnish Industries Oy, joka toimii yhteistyössä EK:n kanssa. Hyvää pohjaa tarjoaa vuodesta 2017 toiminut Suomen ja Kiinan välinen innovatiivisen liiketoiminnan komitea, jossa on tehty yritysyhteistyötä EK:n johdolla. Käymme myös tiivistä keskustelua muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden kuten Saksan kanssa yritysten Kiina-kokemuksista.

Yhteinen tilannekuva auttaa luovimaan geotaloudessa. Siksi olimme mukana valmistelemassa BusinessEuropen tuoretta Kiina-näkemystä ”EU-China relations engaging with a systemic rival”. Siinä tuodaan esille Kiinan kaupan epäkohtia, mutta korostetaan yhteistyötä ilmastossa ja standardisoinnissa.

Erään kokeneen kansainvälisen kaupan asiantuntijan mukaan Suomen suurin Kiina-riski olisi nyt laiminlyödä Kiinan kasvumarkkinat, vaikka riippuvuudet ja riskit onkin osattava hallita fiksusti. Siksi tiivis public-private-yhteistyö on Suomessakin arvokasta yhteisen Kiina-tilannekuvan luomiseksi.