Timo Vuori: Tullisodassa meneillään aselepo
Presidentti Trumpin hallinnon kyky asettaa uusia tulleja on heikentynyt, vaikkei tokikaan pysyvästi poistunut. Parhaillaan EU ja USA pyrkivät päivittämään tullit aikaisemman Skotlannin diilin suuntaisesti. EU on keskittynyt ennen kaikkea kauppadiileihin muiden maiden kanssa.
USA:n oikeuden päätös kumota Trumpin asettamat tullit laittomina rajoittaa merkittävästi Trumpin keinoja asettaa uusia tulleja ja käyttää niitä painostuskeinona. Jatkossa Trumpin hallinnon on valittava tarkemmin tullien perusteena käytettävä normipohja sekä osoitettava eri maiden aiheuttamat haitat USA:lle.
Samoin marraskuussa pidettävät USA:n välivaalit pakottavat presidentti Trumpin ottamaan huomioon tuontitullien vaikutukset amerikkalaisten ostovoimaan. Kun Lähi-idän kärjistyvä tilanne tuntuu jo USA:nkin taloudessa ja öljyn hinnassa, ei tulleilla kannata nostaa hintoja kotimarkkinoilla.
Trumpin kauppahallinto miettii parhaillaan kuumeisesti, millä normipohjalla ja perusteilla se asettaa EU:lle ja muille maille tullit, jotka vastaavat aikaisempaa tilannetta. Nykyiset 10 prosentin yleistullit tuotekohtaisine tulleineen ovat voimassa vain 24.7.2026 asti, jolloin kongressin pitäisi ne siunata. Trumpin hallinnon kyky asettaa uusia tulleja on selvästi heikentynyt, vaikkei kokonaan estynyt.
Samaan aikaan EU on pysäyttänyt USA:lle luvattujen 0-tullien käyttöönoton, koska tilanne on muuttunut ja EU haluaa varmuuden USA:lta sovitusta tullitasosta. Euroopan parlamentti on asettanut komissiolle reunaehtoja, joilla se voi neuvotella USA:n kanssa.
EU on jatkanut menestyksellisesti uusien kauppadiilien tekemistä, kun Australia-kauppasopimus saatiin valmiiksi heti Intia-sopimuksen perään. Mercosur-kauppasopimus päätettiin ottaa käyttöön jo 1.5. komission toimivallalla. EU tuntuu siis hyödyntävän kaupparintaman aselepoa järkevästi.