Trumpilta ja EU:lta odotetaan kauppapoliittisia tekoja vuonna 2018

Kauppapolitiikan osalta vuosi 2018 on Trumpille näytön paikka. Trumpin viime vuonna tekemien linjanmuutosten pitäisi näkyä konkreettisina toimenpiteinä, bloggaa EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen.

Kovista puheista huolimatta Trump ei lähtenyt viime vuonna merkittävällä tavalla asettamaan uusia rajoituksia kaupalle, vaan huomion vei kotimaan asiat. Tosin heti alkukaudesta tehtyä päätöstä vetää Yhdysvallat pois Tyynenmeren maiden kanssa neuvotellusta TPP-kauppasopimuksesta voidaan pitää Yhdysvaltojen kannalta jo hyvin vahingollisena – erityisesti nyt kun muut TPP-maat ovat päättäneet edetä ilman Yhdysvaltoja ja Trump ei ole tehnyt mitään edistääkseen Yhdysvaltojen kahdenvälisten kauppasopimusten neuvottelemista. ­­

Vuonna 2018 paineet toteuttaa aggressiivisempaa kauppapolitiikkaa käynevät niin kovaksi, että Trumpin on hyödynnettävä presidentin merkittävää toimivaltaa ja asetettava konkreettisia rajoituksia kaupalle. Trumpin kannattajat vaativat häntä toimimaan erityisesti Kiinan osalta. Uusia tulleja saatetaan nähdä jo alkuvuodesta, kun useat viime vuonna käynnistetyistä prosesseista (mm. alumiinin ja teräksen kaupan rajoittaminen) tulevat presidentin pöydälle päätettäväksi. Pahimmassa tapauksessa kohteeksi joutuvat myös EU-maat.

EU:n toimintakyky koetuksella

Vuonna 2017 EU:n kauppapolitiikka sai uutta vauhtia Trumpin valinnasta. Yhdysvaltojen muuttuneeseen kauppapoliittiseen linjaan haluttiin tuoda vastavoimaa ja EU lähti kiihdyttämään omaa kaupan vapauttamistaan. Iso sulka EU:n hattuun oli vuoden 2017 lopussa viimeistelty kauppasopimus Japanin kanssa.

Vuosi 2018 punnitsee EU:n kauppapoliittisen toimintakyvyn. Kiihtynyt neuvottelutahti jatkuu ja EU hakee alkuvuodesta sopua kauppasopimuksista Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay, Uruguay) ja Meksikon kanssa. Ensimmäisen puolivuosiskon aikana komission odotetaan antavat esitykset Singaporen, Vietnamin ja Japanin kanssa neuvoteltujen kauppasopimusten hyväksymisestä.

EU:n kyky viedä neuvotellut sopimukset maaliin asti on ollut huteralla pohjalla, koska globalisaatio-kritiikki ja kauppasopimus-vastaisuus ovat nostanee päättään myös EU:ssa.

EU hakeekin nyt parempaa toimintakykyä virtaviivaistamalla päätöksentekoprosessiaan. Jatkossa EU eriyttää investointisuojan erilliseen osaan, mikä tarkoittaa, että kauppasopimukset voidaan hyväksyä neuvostossa enemmistöpäätöksellä ja ilman kansallisia ratifiointeja.

Kiihtyvä kaupan vapauttaminen voi kuitenkin aiheuttaa vastareaktioita erityisesti suojaan tottuneelle maataloussektorille, johon kohdistuu jo Ison-Britannian EU-eron myötä uusia haasteita.

Vuonna 2018 EU ja Ison-Britannia aloittavat kartoittamaan vaihtoehtoja uudeksi suhteeksi, mikä tulee viemään entistä enemmän komission resursseja muilta neuvotteluprosesseilta.

WTO:n näivettyminen jatkuu ja vaihtoehtoiset raiteet vahvistuvat

Vuosi 2017 päättyi Maailman kauppajärjestö WTO:n osalta synkkiin tunnelmiin. Joulukuussa järjestetty WTO-ministerikokous osoitti, että järjestön toimintakyky on heikko, eikä uutta kaupan vapauttamista tai sääntöjen kehitystä kyetä viemään eteenpäin. Yhdysvaltojen passivoituminen ja halu jopa horjuttaa koko järjestelmän olemassa oloa ei saa vuotta 2018 näyttämään yhtään lupaavammalta.

Turhautumisen lisääntyessä WTO:ssa, usko multikansalliseen järjestelmään heikkenee entisestään ja vaihtoehtoiset raiteet edistää kaupan vapauttamista ja sääntökehitystä tulevat vahvistumaan. Tänä vuonna aloitetaan pohjustamaan neuvotteluita sähköisestä kaupasta niiden maiden kanssa, jotka ovat halukkaita etenemään. Ellei muut WTO-maat kasvata omaa vastuunkantoaan järjestön tulevaisuudesta Yhdysvaltojen passivoituessa, on järjestelmän tulevaisuus kyseenalainen. EU ei yksin kykene täyttämään Yhdysvaltojen jättämää valtatyhjiötä, vaan kehittyvien talouksien, kuten Kiinan ja Intian olisi kyettävä nousemaan järjestön puolustajiksi.