Turhasta sääntelystä tehokkaaseen liiketoimintaan

Piia Vuoti, EK

Sääntelytulva ei tunnu helpottavan, vaikka finanssikriisin jälkeen paljon on jo tehty ja myös varmisteltu mahdollisten väärinkäytösten estämistä. EU suunnittelee raportointivelvoitteiden lisäämistä, sukupuolikiintiöitä ja ylipäänsä hyvän hallinnoinnin sääntelyä aikaisempaa yksityiskohtaisemmin.

Arvopaperimarkkinoilla toimiville yrityksille lisätään jatkuvasti uusia velvoitteita ja kustannuksia aiheuttavia vaatimuksia. Tuntuu unohtuvan, että suurin osa yrityksistä toimii ja on toiminut hyvin, rehellisesti ja vastuullisesti.

Käytännön elämässä nykyinen säädösverkosto näyttäytyy monimutkaisena, vaikeaselkoisena ja monin paikoin epätarkoituksenmukaisena. Yrityksissä säädöshankkeisiin on aina reagoitava käytännön tasolla. Omat järjestelmät ja hyvin toimivat käytännöt muutetaan taas uusia vaatimuksia vastaaviksi. Erilaisten hallinnollisten velvoitteiden täyttäminen kuormittaa ja vie aikaa varsinaiselta liiketoiminnan harjoittamiselta.

Missä menee raja? Koska huomataan, että liiketoimintaa ei voi tukea ylisääntelyllä vaan katse on suunnattava muualle – kilpailukyvyn edistämiseen, kasvun tukemiseen ja yritysten toimintaympäristön parantamiseen.

Toimintaympäristön kehittämisessä tulisikin entistä enemmän suunnata katse yritysten omaehtoiseen itsesääntelyyn. Motiivi toimia hyvin on yhteinen ja yleinen. Yhtiöt haluavat palvella asiakkaita, sijoittajia ja muita sidosryhmiä. Piilotettuja agendoja ei ole.

Piia Vuoti
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK