Turvallisuuspolitiikka ja verovääntöä ym. #Brysselinpöhinää
Mitkä asiat ovat nyt pinnalla Brysselissä? EK:n Brysselin-toimiston väki poimi parhaat palat viikon EU-keskusteluista.
EU:n turvallisuuspolitiikkaan kaivataan tiiviimpää yhteistyötä
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa nähdään laajasti tarvetta entistä tiiviimmälle EU-tason yhteistyölle. Nämä teemat ovat myös kansalaisten ykköshuolia. Aihe oli esillä brysseliläisen ajatushautomo Bruegelin vuosiseminaarissa. Pakolaistilanne, terrorismi ja Venäjä nostettiin keskusteluissa esille suurimpina turvallisuusuhkina.
Mukana keskustelussa oli Michel Barnier, joka on komission puheenjohtaja Junckerin neuvonantaja puolustus- ja turvallisuusasioissa ja nyt myös komission brexit-pääneuvottelija. Hän korosti, että ”enemmän EU:ta” ei tarkoita lisää sääntelyä tai toimivallan siirtämistä vaan tehokkaampaa yhteistyötä. Hän totesi EU:lla ja Britannialla olevan yhteinen intressi turvallisuuspolitiikassa.
Britannian ero jättää kuitenkin suuren aukon: EU menettää Ranskan lisäksi toisen jäsenmaista, joka on vahvasti sitoutunut globaaliin toimintaan. Samalla EU:lla tulee olemaan käytettävissä vähemmän resursseja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Turvallisuusuhkaa käytetään aseena maiden sisäisissä väännöissä, jotka liittyvät globalisaatioon ja epätasa-arvoon. Nämä reaktiot ovat uhka itsessään.
EU-vero nousee taas keskusteluun unionin budjettiuudistuksessa
Vääntö EU:n vuonna 2021 käynnistyvästä rahoituskehyskaudesta on alkanut. Paineet EU:n budjetin uudistamiseen kasvavat, kun EU:lta kaivataan nykyistä enemmän resursseja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä muuttoliikkeeseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Tiukkaa EU:n budjettikuria ajaneen Britannian tulevan EU-eron nähdään lisäävän uudistamismahdollisuuksia.
Jäsenmaiden laskelmointi maksuosuuden mahdollisimman suuresta palautumisesta omaan maahan on eräs EU:n budjettiin liittyvistä ongelmista. Mario Montin johtama työryhmä miettiikin vuoden 2016 loppuun mennessä, miten EU:lle saataisiin lisää ”omia varoja”. Monti on todennut työryhmän pohtivan, pitäisikö suurempi osa kansallisista veroista käyttää EU-tasolla ja vähentää samalla suoraan jäsenmaiden bruttokansantuotteen perustella kerättävien varojen osuutta. Työryhmässä keskusteluissa ovat olleet kansallinen verotus, joka liittyy mm. polttoaineisiin, finanssitoimintaan tai hiilipäästöihin.
Tulli tukemaan vientiyrityksiä
Komissaari Moscovici korosti Brysselissä järjestetyssä EU Customs – Making a Difference in Modern Trade -konferenssissa, että komissio ymmärtää täysin kaupan merkityksen EU:lle ja eurooppalaisille yrityksille (30 miljoonaa työpaikkaa perustuu vientiin) ja on hyvin sitoutunut sitä edistämään. Yhtenä keinona nähdään tullimenetelmien uudistaminen tehokkaammiksi, yksinkertaisemmiksi ja vähemmän epäselviksi. Yrityksen korostivat nopeuden ja erityisesti ennakoitavuuden merkitystä. Tärkeäksi keinoksi tullin uudistamiseksi nostettiin parhaillaan valmisteilla olevat uudet ICT-ratkaisut, niiden avulla tulli pystyy vastaamaan paremmin yritysten odotuksiin. Kaikesta paperityöstä on tarkoitus päästä eroon ja siirtyä täysin elektroniseen järjestelmään vuoteen 2020 mennessä.
”Uhkaako” brexit myös biomassan kestävyyskriteereitä?
Pitkin kevättä Brysselissä käytiin kiivasta keskustelua biomassasta, sekä sen kestävyydestä että roolista niin raaka-aineena kuin energianlähteenäkin. Suomalaiset ovat olleet tässä hyvin aktiivisina, jopa siinä määrin että komissiosta annettiin ymmärtää, että asian merkitys suomalaisille on tullut selväksi. Nyt keskustelut ovat saaneet uutta väriä: on nostettu esiin, onko biomassalle enää edes tarvetta valmistella kestävyyskriteereitä, koska erityisesti niitä ovat kaivanneet britit.