Tuuliainen: Nuotit Euroopan digitaalisen kilpailukyvyn parantamiseen – tiedonanto EU:n tekoälystrategiasta julkaistu
Euroopan komission 9.4. julkaiseman tiedonannon tavoitteena on tehdä Euroopasta tekoälyinnovaatioiden johtava maanosa. Tiedonanto, nimeltään ”AI Continent Action Plan”, sisältää viisi toisiaan tukevaa osa-aluetta. Osa-alueita kehittämällä Euroopasta tavoitellaan keskeistä pelintekijää tekoälyinnovaatioihin ja hyödyntämiseen liittyvään talouskasvuun, kilpailukykyyn ja suvereniteettiin liittyen.
Nyt annettu komission tiedonanto on lähtölaukaus tulevien vuosien tekoälyprioriteeteille. Tämä tulee tarkoittamaan resurssien kohdentamista, valintoja ja mahdollisesti uutta lainsäädäntöä tai sen muokkaamista.
Osa-alueet, joiden kautta tekoälyjohtajuutta aiotaan kehittää ovat:
1. Laskentainfrastruktuurin vahvistaminen
2. Laadukas data käyttöön
3. Algoritmikehityksen ja algoritmien käyttöönoton vauhdittaminen
4. Tekoälyyn liittyvän osaamispohjan kasvattaminen
5. Tekoälysääntelyn selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen
Kunnianhimon taso on korkealla, ja niin pitääkin olla. Tekoälyllä on valtava potentiaali taklata mm. Euroopan ilmasto- ja kilpailukykyhaasteita, mutta se vaatii poliittisilta päättäjiltä päätöksiä, jotka tukevat esimerkiksi digitaalisen infran kehitystä. Tämä tarkoittaa jatkuvia investointeja laskentatehoon, dataan, datakeskuksiin ja osaamiseen.
Suomen osalta tilanne on mielenkiintoinen. Tiedonantoon liittyen yksi perustetuista tekoälytehtaista sijaitsee Suomessa, Kajaanissa. Parhaillaan kehitetään yrityksille elintärkeää tekoälytehtaan palvelukerrosta, jotta huippulaskentatehoa ja dataa osattaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.
Tämä vaatii työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön saumatonta yhteistyötä, sillä tekoälytehdas sijaitsee hallinnollisesti OKM:n alaisessa Tieteen tietotekniikan keskuksessa CSC:ssä, jonka perustehtävä ei ole yrityspalveluiden muotoilu tai ylläpito.
Onnistumisen kannalta on kriittistä, että yritykset löytävät nyt rakennettavan tekoälytoimintaympäristön ja näkevät sen houkuttelevana. Tällöin myös paljon kaivatut yksityiset investoinnit käynnistyvät. Kiteyttäen; elinkeinoelämän pitää olla vahvasti kehitystyössä mukana, kun samalla CSC:n, Business Finlandin, AI Finlandin ja Ellis-instituutin yhteistyötä pitää tiivistää.
Euroopan haasteena on se, että digi-investoinnit tapahtuvat pitkälti julkisella rahalla. On toivottavaa, että nyt alkava työ kytkeytyy Euroopan kilpailukyky- ja TKI-politiikkaan sekä osaamisen kehittämisen näkökulmasta Union of Skills -tiedonantoon. Eri pääosastojen voimavarat pitää saada suunnatuksi samaan suuntaan. Yksittäisen hallinnonalan/pääosaston kautta edistettynä onnistumisen mahdollisuudet ovat merkittävästi heikommat. Ja sama koskee kansallisesti Suomessa vastuuministeriöitä.