Työeläkejärjestelmässä sopeutettavaa luultua vähemmän
Työeläkejärjestelmän rahoituksellinen epätasapaino ei ole niin paha, kuin on luultu. Eläketurvakeskuksen tuoreiden pitkän aikavälin laskelmien mukaan sopeutustarve on supistunut pääosin eläkevarojen hyvien sijoitustuottojen ansiosta noin kolmannekseen edellisestä vuoden 2019 laskelmasta. Tämä on tietysti hyvä uutinen, muttei kuitenkaan poista tarvetta uudistaa työeläkejärjestelmää.
Eläkeuudistukset ovat perustuneet moniin oletuksiin tulevaisuudesta. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan edellisen ison uudistuksen piti huolehtia siitä, että pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmä on rahoituksellisesti kestävällä pohjalla. Tällä tarkoitettiin sitä, että nykyinen 24,4 prosentin eläkemaksun taso riittää yhdessä sijoitustuottojen kanssa kattamaan eläkemenot.
Edellisen eläkeuudistuksen oletukset ovat pitäneet melko hyvin. Valitettavasti työllisten määrään ja sitä kautta rahoituspohjan kaksi oletusta ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi. Syntyvyys on romahtanut ja työperusteinen maahanmuutto on ollut liian vähäistä. Tästä on seurannut se, että työeläkejärjestelmässä on edelleen vajaan 2 prosenttiyksikön nousupaine pitkällä aikavälillä.
Oletusten pettämiseen on syytä reagoida tekemällä tarvittavat korjausliikkeet, koska eläkemaksua ei voida nostaa. Se muun muassa rapauttaisi työllisyyskehitystä, rankaisisi nuoria sukupolvia ja leikkaisi muun hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta, koska veroasteella ja työn verotuksella on rajansa.
Huolestuttavaa tuoreissa laskemissa on se, että nuorten eläkejärjestelmästä saama tuotto on laskenut edelleen. Koska eläkkeiden rahoituksesta karkeasti ottaen 70 prosenttia katetaan tulevien palkansaajien ja työnantajien maksettavaksi asetetulla velkakirjalla, sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta on pidettävä kunnolla huolta.
Eläketurvakeskuksen laskelmista käy hyvin ilmi työeläkejärjestelmän rahoitukselliset riskit. Viime vuosien hyvät sijoitustuotot eivät ole tae tulevien vuosikymmenten vastaavista tuotoista. Palkkasumma myönteistä kehitystäkään kukaan ei pysty lupaamaan.
Kuten Eläketurvakeskuskin antaa ymmärtää, eläkejärjestelmän uudistamista tulee jatkaa. Samaan totesi myös Suomen eläkejärjestelmän tilaa viime vuonna arvioinut tanskalainen eläke-ekspertti Torben M. Andersen.
Pyörää tarvitsee tuskin keksiä uudelleen seuraavassakaan eläkeremontissa. Jos veikata saa, ratkaisuja haetaan sijoitustoiminnasta, automaattisten sopeutusmekanismien vahvistamisesta ja etuuksista.
Johtava asiantuntija
040 544 4609