Työllisyys ei kasva enempää ilman rakenteellisia toimia

Työllisten määrä on noussut alkuvuoden aikana koronakriisiä edeltäneelle tasolle. Koronarajoitukset haittaavat yhä useita toimialoja, mutta samalla monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Osaavan työvoiman saatavuus on edellytys myös kotimaisille investoinneille. Työllisyyden kasvu ei jatku enempää ilman rakenteellisia toimia.

Viime viikkoina julkaistut taloustutkimuslaitosten ennusteet maalailevat erilaisia näkymiä työmarkkinoille. Ennustekauden avannut Pellervon taloustutkimus PTT suhtautui varauksella loppuvuoden työllisyyden kehitykseen. Koronatoimet testaamisessa, jäljityksessä ja rokotusten järjestämisessä ovat nostaneet työllisyyslukuja väliaikaisesti. ETLA:n ennusteiden mukaan ensi vuonna ollaan jäämässä nyt alkusyksynä saavutetulle tasolle. Positiivisimmin työmarkkinoiden kehitykseen suhtautuu Palkansaajien tutkimuslaitos PT.

Kuvio 1, Taloustutkimuslaitosten työllisyysennusteet syksyllä 2021.

Työttömyysaste ei ole laskenut yhtä nopeasti kuin työllisyys on kasvanut. Työmarkkinoiden osallistumisaste on noussut, kun ihmisiä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille joko työllistymällä tai aktiivisesti töitä hakemalla.

Työllisyyden kasvun kannalta työmarkkinoiden kohtaanto on muodostunut ongelmaksi. Pitkäaikaistyöttömyys on yhä korkealla tasolla ja avoimista työpaikoista yli puolet on määritetty vaikeasti täytettäviksi.

Nykyiset toimet eivät riitä poistamaan kannustinloukkuja työn vastaanottamisen osalta tai riittävän tehokkaasti mahdollista täydennyskoulutusta tai yksityisten työvoimapalveluiden käyttöä työllistämisessä. 

Hallituksen toimia päätösperäisten työllisten määrän kasvattamiseksi on odotettu kesäkuusta 2019 asti. Tähän mennessä tehdyt toimet ovat olleet vaatimattomia. Helmikuun 2022 puolivälissä on viimeiset hetket tehdä päätöksiä työllisyyden edistämiseksi tällä hallituskaudella.

Työvoiman saatavuuden ollessa kasvun este, monien työnantajien katse on siirtynyt ulkomaille. Työhön johtavan maahanmuuton kasvattaminen otti pieniä askelia eteenpäin budjettiriihen päätöksissä, mutta mittakaava on yhä vaatimaton. Konkreettisia toimia lupaprosessien jouduttamisesta odotetaan kärsimättömästi.

Investointeja suunniteltaessa tärkeitä kriteerejä ovat työn hinta sekä osaavan työvoiman saatavuus. Suomessa ei ole varaa menettää kotimaahan kohdistuvia investointeja. Kilpailukyvystä ja osaavan työvoiman saatavuudesta on huolehdittava, jotta emme jää paitsi maailmantalouden kasvun tuomasta vetoavusta.