Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työttömyysturvan porrastusta
Kolmikantaisen työryhmän olisi pitänyt ehdottaa työttömyyspäivärahan saamisen enimmäiskeston porrastamista. Ilman sitä maan hallituksen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta, löytää riittäviä keinoja edistää työllisyyttä tavalla, joka edistää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ja etuuksia. Eläkeputken poistoratkaisun tapaan maan hallituksen on syytä päättää porrastuksesta huhtikuun budjettiriihessä, vaikka valtiovallan ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yhteisessä pöydässä siitä ei yksimielisyyttä saatu.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän tuli esittää työttömyysturvaan muutoksia, jotka työttömyysjaksoja lyhentämällä edistävät merkittävästi maan hallituksen asettaman 80 000 lisätyöllisen tavoitteen saavuttamista. Tällä 80 000 lisätyöllisellä hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainottamista 2 miljardilla eurolla vuositasolla.
Valitettavasti työryhmä epäonnistui osittain tehtävässään. Sen ehdottamalla työttömyysturvan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon muuttamisella työllisyys kohenee vain noin 1 500 henkilöllä.
Tämä on harmillista, koska maan hallitus tarvitsee vaikuttaviksi todettuja ehdotuksia päätöksentekonsa pohjaksi. Tähän mennessä hallitus on päätösperusteisesti edistänyt työllisyyttä vasta melko vähän, kun otetaan huomioon päätettyjen toimien vaikutus julkiseen talouteen sekä julkista taloutta ja työllisyyttä heikentävät linjaukset. Nämä huomioiden hallituksen työllisyystavoitteesta on kasassa vasta vähän yli 10 prosenttia.
Työryhmän raportissa kuvattujen porrastusmallien ohella merkittäviä työllisyysvaikutuksia on saatavissa myös porrastamalla työttömyyspäivärahan taso työttömyyden keston mukaan. Työttömyyspäiväraha olisi työttömyyden alussa nykyisen tasoinen, mutta alenisi 10 prosentilla työttömyyden kestettyä 3 kuukautta ja toiset 10 prosenttia työttömyyden kestettyä 6 kuukautta.
Vastuu työllisyyden edistämisestä julkista taloutta tasapainottaen on erityisesti maan hallituksella. Vastuutaan se ei voi ulkoistaa, vaan sen on kyettävä päättämään lupaustensa mukaisesti riittävistä toimista huhtikuun kehysriihessään huolimatta siitä, että kaikkialla ratkaisuista ei pidettäisikään. Eläkeputken poistoratkaisu oli ”ennakkotapaus”, jolla hallitus osoitti päätöksentekokykynsä. Pian koittaa uuden vastaavan hetki. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet voidaan ylläpitää vain olennaisesti nykyistä paremmalla työllisyydellä.