Työrauha ei Suomessa pidä
Suomalaisen työmarkkinatoiminnan perusteisiin kuuluu se, että työehtosopimus turvaa työrauhan sopimuksen keston ajaksi. Valitettavasti näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole.
Ay-väki voi työehtosopimuksen voimassa ollessa järjestää poliittisen lakon tai suhteettoman tukilakon ja tämä on Suomen lainsäädännön mukaan täysin laillista. Monissa Euroopan maissa tämä ei ole laillista. Myös laittomia lakkoja meillä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa (kuva alhaalla).
Viime päivinä esimerkiksi Finnairilla ja kaupan alalla työntekijät ovat lopettaneet työnteon, vaikka aloilla on voimassa oleva työehtosopimus. Kyseessä on selvästikin laiton lakkoilu, mutta koska lakkosakot ovat Suomessa niin pienet, ei tämä selvästikään ole omiaan estämään tätä toimintaa.
Laittomien lakkojen yleisyys esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, johtuu laittomuuksien seurausten vähäisyydestä. Ruotsissa sitä vastoin voi yksittäinen laittomaan lakkoiluun syyllistynyt palkansaaja joutua korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta. Tämä on selvästi tehokas uhka ehkäisemään palkansaajia sortumasta laittomuuksiin.
Toinen ongelma on se, että lakko-oikeuden rajat ovat Suomessa kohtuuttoman laajat. Miten voi olla niin, että tukilakot voidaan kohdistaa varsinaisen kiistan kannalta täysin ulkopuolisiin yrityksiin ja miten voi olla niin, että yhtä yritystä koskevan kiistan vuoksi käynnistetään valtakunnallinen tukilakko?
Vajaa vuosi Suomessa toteutettiin tukilakko, jossa Suomen satamat laitettiin kiinni ja ulkomaankauppamme seisoi yhden vuorokauden. Ja kaikki vain sen takia, että yhdessä 500 hengen yrityksessä oli työriita.
Työrauhalainsäädäntöä ei ole pitkään aikaan uudistettu. Mitä pidempään tämä uudistamattomuus jatkuu, sitä suuremmaksi muodostuu paine tehdä huomattavia parannuksia työrauhalainsäädäntöön.
