Ulla Heinonen: Korkeakoulutus rakentaa tulevaisuutta

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö kohti vuotta 2040 on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön vetämänä tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa. Tämä on tarpeen, sillä maailman nopeat ja ennakoimattomat muutokset haastavat myös korkeakouluja ja koulutusta. Nopea muutos näkyy  varsinkin työelämän tarpeissa ja demografiassa. Vihreä ja digitaalinen siirtymä, tekoälyn mahdollisuudet,  Suomen ja Euroopan turvallisuus ja strateginen autonomia sekä uutta suuntaa hakeva globalisaatio ovat kaikki trendejä, joilla on merkittäviä vaikutuksia työelämän osaamistarpeisiin.

Korkeakouluvision valmistelussa on tärkeää löytää keinoja, joilla korkeakoulut voivat vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin ja maailman nopeisiin muutoksiin myös tulevaisuudessa. Jotta tavoitteeseen päästään, on nuorten nähtävä kouluttautuminen ja osaamisen kasvattaminen arvostettuna ja tavoiteltavana. Korkeakoulujen on omalta osaltaan nopeutettava nuorten pääsyä opiskelemaan ja tehostettava opintojen läpäisyä.

Osana visiotyötä on tarpeen miettiä tutkintorakenteen ja tutkintojen laajuuden uudistamista. Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa, ja tulee kehittää työnantajien tarpeisiin vastaavia pieniä osaamiskokonaisuuksia. Samalla digivisio on toteutettava tavalla, joka mahdollistaa korkeakoulujen tehokkaan yhteistyön ja tarjoaa korkeakoulujen palvelut yritysten saataville.

Väestökehitys tuo haasteita korkeakoulutukselle. Ikäluokkien pieneneminen vähentää työikäistä väestöä, korostaen työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton merkitystä. Kansainvälisten opiskelijoiden määrää on lisättävä ja heidän työllistymistään Suomeen edistettävä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja kotimaisten kielten oppimisen tukemista opintojen aikana. Emme saa unohtaa myöskään Suomessa jo olevia maahanmuuttajia.

Ikäluokkien pieneneminen on demografinen haaste, mutta voimakkaampi muutos on maahanmuuttajataustaisten nuorten määrän kasvu. Suomi on tähän mennessä epäonnistunut tarjoamaan yhtäläisiä mahdollisuuksia maahanmuuttajille, ja tämän on muututtava. Korkeakoulutuksen on oltava houkutteleva vaihtoehto kaikille nuorille taustasta riippumatta.

Digitalisaatio ja tekoälyn kehitys tarjoavat uusia haasteita ja ennen kaikkea mahdollisuuksia korkeakoulutuksen sisältöihin ja järjestämiseen. Korkeakoulujen vahva profiloituminen omille vahvuusaloilleen mahdollistaa tutkimuksen kansainvälisen huipun tavoittelemisen ja vahvemman teknologisen omavaraisuuden. Tutkijoilla on oltava mahdollisuus ja kannusteet myös riskin ottamiseen tutkimusaiheiden valinnassa.

Korkeakoulutuksen tulevaisuus vaatii rohkeita päätöksiä ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Vain näin voimme varmistaa, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä ja että meillä on osaavaa työvoimaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.