Vaalit, joiden tuloksia koko EU odotti
Saksan 185-sivuinen hallituskoalitiosopimus ”Saksan tulevaisuuden hahmottaminen” allekirjoitettiin 27.11. kristillisdemokraattien (CDU), CDU:n baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n ja sosiaalidemokraattien (SPD) puheenjohtajien toimesta reilun kuukauden mittaisten neuvottelujen tuloksena. Tämä asiakirja muodostaisi tulevan hallituksen hallitusohjelman.Ensi toukokuun Euroopan parlamenttivaalit lähestyvät, mutta Brysselissä oli vaalikuumetta ilmassa jo pitkin kesää ja alkusyksyä. Ensin odoteltiin Saksan syyskuun vaaleja ja spekuloitiin niiden tulosten vaikutuksista EU:ssa esillä oleviin asioihin. Hallitusneuvottelujen käynnistyttyä arvuuteltiin hallitusohjelman suuntaa ja sisältöä ja sitä, muuttuuko Saksan EU-politiikan suunta merkittävissä asioissa.
Saksassa ei kuitenkaan ole vielä muodostettu hallitusta, sillä hallituskoalitiosopimus on viety SPD:n jäsenilleen lupaamaan, postitse toimitettavaan ja 12.12. päättyvään jäsenäänestykseen. Tulokset ovat ilmeisesti selvillä 15.12. Jos puolueen jäsenet hyväksyvät koalitiosopimuksen, Saksassa voisi olla hallitus ennen joulukuun Eurooppa-neuvostoa.
Hallituskoalitiosopimuksessa todetaan EU-politiikan osalta mm. seuraavaa: Euroopan integraatio on edelleen Saksalle tärkein projekti. Saksan tuki eurolle on ehdoton, mutta Saksa vastustaa edelleen yhteisvastuullisuutta sekä EU-tason talletussuojarahastoa. Eurooppalaisen ohjausjakson vahvistamista ja tehostamista tuetaan – Saksa siis katsoo, että jäsenmaiden talouspolitiikan koordinaatio EU-tasolla on ollut hyödyllistä. ”Sosiaalisen Euroopan” eli esimerkiksi työelämän tai sosiaalipolitiikan sääntelyn tulee kunnioittaa kansallisia malleja.
Saksa tukee yhteisömetodin laajempaa käyttöä eli katsoo, että EU-asioissa tulee edetä EU:n menettelyjen eikä kahdenvälisen sopimisen kautta. Tämä vaatii tehokasta komissiota. Toisaalta peräänkuulutetaan toissijaisuusperiaatteen tiukkaa soveltamista: toimenpiteisiin on ryhdyttävä sillä tasolla, missä ne voidaan toteuttaa tehokkaimmin. EU-lainsäädännön tulee myös noudattaa suhteellisuusperiaatetta.
Demokraattisen Euroopan turvaamiseksi halutaan vahvaa roolia Euroopan parlamentille ja myös kansallisille parlamenteille. Saksa haluaa EU:n teollisuusstrategian. Saksa näkee tarpeen vähentää hallinnollista taakkaa selkeiden tavoitteiden tuella. Saksa katsoo, että rahoituskehysten 2016 uudelleentarkastelussa tulisi fokusoitua investointeihin. Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppaneuvotteluissa toivotaan päästävän nopeaan ja kattavaan tulokseen. Yleisesti ei ole nähtävissä mitään dramaattisia muutoksia Saksan EU-politiikassa.
EU:n listayritysten hallitusten sukupuolikiintiöitä koskevaa sääntelyhanketta seuranneita kiinnostaa myös se, miten hallituskoalitiosopimuksen kirjaus kansallisesta kiintiölainsäädännöstä vaikuttaa Saksan suhtautumiseen asian sääntelyyn EU-tasolla. Äkkinäinen luulisi, ettei toissijaisuusperiaatteen noudattamista koskevien huolien pitäisi kadota minnekään kansallisten lainsäädäntösuunnitelmien takia – mutta aika näyttää.