Veropäivän tulosrivi: mitä veroilla saadaan?

Taas on se aika vuodesta: halloween ja pyhäinpäivä on vietetty ja vuorossa on valtakunnallinen veropäivä. Moni suomalainen selvittelee tänään julkkisten, poliitikkojen, yritysjohtajien, ystävien ja tuttavien verotietoja: mitä kukin tienasi – kuka sai mätkyjä, kuka palautusta? Välillä on kuitenkin hyvä katsoa sitäkin riviä, joka kertoo tuloista maksettujen verojen ja maksujen määrän. Monessa tapauksessa summa voi olla yllättävän suuri.

Verolista ei ole mikään häpeälista, vaan osoittaa konkreettisesti, miten merkittävillä summilla parempituloiset osallistuvat yhteiskunnan menojen rahoittamiseen. Toisaalta se myös muistuttaa siitä tosiasiasta, että työn verotus on meillä hyvin kireää ja asteikon ylimmät prosentit alkavat purra palkkatuloon jo varsin varhaisessa vaiheessa.

Veronmaksajien Verotin-palvelu kertoo, että tänä vuonna 100 000 euron vuosituloilla helsinkiläinen palkansaaja maksaa tuosta summasta ensin veroja ja veronluonteisia maksuja hieman yli 40 000 euroa. Sen lisäksi hän maksaa jäljelle jääneestä tulostaan noin 12 000 euroa arvonlisä- ja valmisteveroja. Lisäksi hänen työnantajansa maksaa yhteiseen kassaan vielä noin 20 000 euroa lisää eläke- ja muiden työnantajamaksujen muodossa.

Yhteiseen pottiin kertyy siten peräti 72 000 euroa. Tästä summasta sosiaaliturvaa rahoitetaan noin 36 000 eurolla, terveydenhuoltoa reilulla 9000 eurolla, sekä esimerkiksi koulutusta ja julkishallintoa kumpaakin noin 8000 eurolla. Aikamoisia summia.

Työtehtävissä etenemisen ja jatkokoulutuksen pitäisi olla aina taloudellisesti kannattavaa. Kireän verotuksen ei tulisi toimia päinvastaiseen suuntaan vievänä kannustimena.

Suomi tarvitsee osaajia, ja heidän työpanoksensa tuomasta tulosta pitäisi riittää yhteisen kassan lisäksi myös heille itselleen. On hyvä muistaa, että tulonjako verojen ja tulonsiirtojen jälkeen on Suomessa yksi Euroopan tasaisimmista. Kannattaa myös palauttaa mieleen yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän (VM) esittämä tavoite, että marginaaliverojen ei tulisi millään tulotasolla ylittää 50 prosenttia. Hyvinvointivaltion rahoitus on tärkeää, mutta on työntekijäkin palkkansa ansainnut.