Viikon kysymys: Mikä on kehysriihi?
Kehysriihessä Suomen hallitus tekee vuosittain maalis-huhtikuussa julkiseen talouteen lähivuosiksi vaikuttavia päätöksiä. Avainasemassa on valtion talouden menokehys. Se on hallituksen nelivuotiskautensa alussa määrittelemä menokatto, joka määrittelee menojen enimmäismäärän. Kehyksen avulla siis suunnitellaan julkisia menoja lähivuotta pidemmälle. Tällä osaltaan pyritään hillitsemään valtion menojen liiallista kasvua.
Vuosittaisissa kehysriihissä tarkastetaan valtion menojen hinta- ja kustannustason muutoksia sekä kehysmenojen rakenteen muutoksia. Käytännössä kehystä kohotetaan vuosittain sitä mukaa, kun valtion kustannustaso nousee. Vuosittaisissa päätöksissä ei kuitenkaan muuteta vaalikauden kehyksen perusteena olevaa menolinjaa, joka on määritelty hallitusohjelmassa. Vuosittaiset päätökset tehdään eri ministeriöiden menoja koskevien kehysehdotusten pohjalta.
Kaikki valtion menot eivät sisälly kehykseen
Noin 1/5 valtion budjetin määrärahoista jää kehyksen ulkopuolelle. Tällaisia menoja ovat suhdanteiden mukaan vaihtelevat menot kuten työttömyysturvamenot, toimeentulotukimenot ja asumistuki sekä valtionvelan korot. Nämäkin menot luetaan kehykseen, jos niiden perusteisiin on tehty muutoksia, joilla on menovaikutuksia.
Kehysriihessä hallitus on vuodesta 2015 lähtien sopinut myös julkisen talouden suunnitelmasta, joka linjaa valtiontalouden lisäksi myös kuntataloutta ja sosiaaliturvarahastoja lähivuosiksi. Julkisen talouden suunnitelma on samalla Suomen vakausohjelma, joka toimitetaan EU:n komissiolle.
Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)