Vuoden 2017 eläkeuudistuksen ”hännät” hoidettiin – työllisyys paranee 9000 työllisellä

Työmarkkinoiden keskeiset järjestöt ovat sopineet yhteisistä ehdotuksistaan valtiovallalle työeläkejärjestelmän muutoksiksi ja eräiksi muiksi toimiksi, joilla työuria pyritään pidentämään. Ehdotetuilla toimilla muun muassa nykyaikaistetaan perhe-eläkkeitä muun muassa ulottamalla leskeneläke avoleskille ja nostetaan niin sanotun työttömyysturvaputken alaikärajaa. Ikärajan nosto lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä 9 000 työllisellä. Tuore sopimus perustuu vuoden 2017 eläkeuudistussopimuksessa sovittuihin jatkoneuvotteluihin.

Tälläkään kertaa sopimukseen pääseminen ei ollut itsestäänselvyys. Aikaa kului aika lailla lähinnä asioiden haastavuuden takia. Yhteisiin ehdotuksiin pääsy kuitenkin osoittaa jälleen kerran järjestöjen kykyä sopia yhteisistä työeläkejärjestelmää koskevista ehdotuksista valtiovallalle.

Eläketurvakeskuksen pitkän ajan laskelmat todistavat, että työeläkejärjestelmän rahoituksellista tasapainoa pitää parantaa. Siksi perhe-eläkkeiden uudistamisessa päädyttiin kokonaisuuteen, joka pitkällä aikavälillä supistaa eläkemenojen kasvua 0,4 prosentilla työeläkemaksun pohjana oleviin palkkoihin suhteutettuna.

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtionvarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö laativat yhteistyönä järjestöjen pyytämän selvityksen lisäpäiväoikeuden alaikärajasta. Se todisti, että edellytykset alaikärajan nostolle ovat toteutuneet. Ratkaisua helpotti myös se, että alaikärajan noston työllisyysvaikutukset ovat merkittävät: työllisyys kohenee pitkällä aikavälillä 9 000 henkilötyövuodella, työllisyysaste nousee 0,2 prosenttiyksikköä ja työttömyysaste laskee 0,3 prosenttiyksikköä.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaan työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat kestävä taloudellinen huoltosuhde, riittävät eläkkeet, rahoituksellinen kestävyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Järjestöjen tuore ehdotus valtiovallalle täyttää hyvin nämä kriteerit. Koska ehdotetut muutokset ovat lakiteknisesti pääosin helpohkoja, hallitus voi antaa – asianmukaisen kolmikantaisen valmistelu pohjalta – tarvittavat säädösmuutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi heti syysistuntokauden alkupuolella.