Vuorio bloggaa: Yritysten Venäjä-näkymät kohenivat – protektionismi huolestuttaa
EK:n ja Business Team for Russian tänään julkaiseman Venäjä-kaupan barometrin tulokset tukevat suomalaisyritysten Venäjä-viennissä viime kuukausina näkyneitä alustavia piristymisen merkkejä. Toisaalta Venäjän harjoittama kasvava protektionismi huolestuttaa ja haittaa yhä useampia yrityksiä. Venäjän kyky ja valmius uudistusten läpivientiin lähivuosina tulee olemaan ratkaisevaa niin Venäjän talouden kuin Suomen viennin kannalta. Onko vielä liian aikaista puhua kaupankäyntimme kasvun kestävyydestä pidemmällä juoksulla? EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio vastaa blogissaan tähänkin pulmaan.
Suomen Venäjän-viennin voidaan lähes kolmen vuoden laskun jälkeen todeta vihdoinkin kääntyneen kasvu-uralle. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä on jo nähty kaksinumeroisia kasvulukuja viime vuoteen verrattuna. Ensisijaisena syynä tähän ovat heikot vertailuluvut, sillä viime vuoden alku oli vientimme heikoin yli vuosikymmeneen. Varsinainen draiveri on kuitenkin vahvistunut rupla. Suomalainen kone maksaa nyt venäläiselle ostajalle viime vuoden sadan rahan sijaan 70 rahaa. Inflaatio huomioiden ero on vielä suurempi. Tänä vuonna nähdään jatkossakin reippaita kasvulukuja, mutta pidemmällä juoksulla kasvun kivijalka on vielä valamatta. Tähän vaaditaan vankempaa talouskasvua, joka vuorostaan vaatii Venäjän talouden rakenteellista uudistamista.
Myös Venäjän ostopäällikköindeksit povaavat hyvää lähitulevaisuuteen. Jalostavan teollisuuden osalta pisteluvut ovat viime aikoina olleet parhaita sitten vuoden 2012 ja palveluiden osalta jopa vuoden 2008. Samaa näkemystä tukevat suomalaisyritysten ja eri rahoittajien kanssa käydyt keskustelut. Tilauskirjat näyttävät huomattavasti paremmilta kuin viime kesänä.
Ruplan osalta analyytikot eivät odota tänä vuonna kovin radikaaleja muutoksia. Venäjän talouskehitysministeri Maksim Oreshkin ennusti viikko sitten ruplan heikkenevän tänä vuonna kymmenen prosenttia öljyn nykyhinnalla ja kaksikymmentä prosenttia, mikäli öljyn barrelihinta laskee neljäänkymmeneen dollariin (nyt noin 50 dollaria). Ruplan lasku johtuu siitä, että Venäjän maksutase oli hänen mukaansa alkuvuodesta poikkeuksellisen vahvasti plussalla ja tasaantuisi jatkossa. Tuonti kasvoi kaksikymmentä prosenttia. Vienti jopa kolmekymmentä kohonneiden raaka-ainehintojen vetämänä. Osa analyytikoista on epäillyt tätä argumenttia ja kuitannut ennustuksen tarkoitushakuiseksi ruplan heikentämispuheeksi, koska heikentyminen auttaisi budjetin tasapainottamista.
Protektionismi nostaa päätään ja Trump lisää löylyä kiukaalle
Kuten Venäjän-kaupan barometrin tulokset osoittavat, huoli kasvavasta protektionismista ja tämän aiheuttamat suoranaiset haitat ovat kasvaneet selvästi viime syksystä. Esimerkkinä tämän vuoden alussa käyttöön otettu tuonninkorvausohjelma ”Buy Russian II”. Ohjelma suosii vahvasti niin kotimaista valmistusta kuin myös venäläisen työvoiman käyttöä. Tuonninkorvausohjelma tarjoaa julkisissa ja valtio-enemmistöomisteisten yritysten tarjouskilpailuissa kotimaiselle tuotteelle viidentoista prosentin kilpailuedun. Tämä häiritsee EK:n arvion mukaan satojen miljoonien eurojen suomalaisvientiä.
Ohjelman piirissä olevien pelkkien hankintojen summa on 35 prosenttia koko Venäjän bruttokansantuotteesta. Toivoa sopiikin, etteivät lyhyen aikavälin paikallistamistulokset muun muassa maatalouden alkutuotannossa ole lisänneet pontta protektionismin työkalujen käytön lisäämiseen jatkossa. Esimerkiksi sianlihan ja siipikarjan tuotannossa on saavutettu lähes omavaraisuus ja viljanviejänä Venäjä nousi viime vuonna maailman ykköseksi. Pitkällä juoksulla Venäjä tarvitsee korkean teknologian investointeja ja on vaikea nähdä ainakaan protektionismin johtavan niihin. Talouskasvu ja matalampi maariski sen sijaan voisivat näitä edesauttaa.
Venäjä on tähän asti verrattain hyvin noudattanut WTO-riitojenratkaisun päätöksiä. EU on vienyt riitojenratkaisuun viime vuosina neljä tapausta ja voittanut ne kaikki. WTO-riitojenratkaisu on valituskierroksineen pitkä ja raskas prosessi ja tästä johtuen EU joutuu valikoimaan prosessiin työstettäviksi vain merkittävimmät rikkomukset. Tältä osin tulevaisuuden uhan aiheuttavat presidentti Trumpin toimet, koska hänen kauppapoliittinen ohjelmansa ilmoittaa selväsanaisesti USA:n kansallisten etujen asettuvan jatkossa WTO-riitojenratkaisun päätösten edelle. Tällöin olisi haastavaa nähdä kehittyvien talouksienkaan jatkossa noudattavan päätöksiä. Onneksi tämä toistaiseksi on ”vain” uhka, sillä WTO:n toimivuus kansainvälisen kaupan kivijalkana on Suomen kaltaiselle vientivetoiselle pienelle kotimarkkinataloudelle elinehto.
Venäjän nousu takaisin taisteluun Suomen kokonaisviennin kärkisijoista yhdessä Ruotsin ja Saksan kanssa on teoriassakin mahdollista vasta 2020-luvulla. Kärkisija edellyttäisi Venäjän investointivetoista talouskasvua, joka vaatii toteutuakseen mittavia talouden uudistuksia.