Ympäristönsuojelulain muuttaminen (ilmoitusmenettely)
Hallitusohjelma edellyttää ilmoitusmenettelyn käyttöönottoa
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on normien purku ja säädösten sujuvoittaminen. Tavoitteena on mm. yritysten toimintaedellytysten parantaminen turhaa byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa vähentämällä.
Hallitusohjelmassa todetaan, että isojen teollisten hankkeiden osalta hallituskaudella otetaan käyttöön kiirehtimismenettely ja pienempiä rutiinilupa-asioita siirretään ilmoitusmenettelyyn. Tavoite koskee erityisesti ympäristölupamenettelyä, koska sen piirissä on merkittävä määrä eri teollisuuden alojen kaiken suuruisia hankkeita.
Ilmoitusmenettely parantaa Suomen investointiedellytyksiä ja tukee yritystoiminnan kehittämistä
Luparakenteen uudistaminen ilmoitusmenettely käyttöön ottamalla on yksi keskeinen tapa kehittää ympäristöasioiden käsittelyä yrityksissä ja siksi tuemme esityksen päälinjoja ja yleisen ilmoitusmenettelyn käyttöönottoa Suomessa.
Globaalin kilpailun kiristyessä menettelyihin kuluvaan aikaan ja kustannuksiin kiinnitetään investointipäätöksiä tehtäessä yhä enemmän huomiota. Investointien houkuttelemiseksi Suomeen, ja siten kasvun ja työllisyyden tukemiseksi, on välttämätöntä, että ympäristölupajärjestelmää kehitetään yksinkertaisemmaksi, tehokkaammaksi ja nopeammaksi.
EK selvitti vuonna 2014 eräiden EU-maiden ympäristölupajärjestelmän rakennetta. Kävi ilmi, että mm. Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa teollisia toimintoja on merkittävissä määrin enemmän ilmoitusmenettelyssä, kuin Suomessa https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/11/11/oppia-muiden-maiden-ymparistolupamenettelyista.
Suomessa luvanvaraisia toimintoja on edelleen noin 15 000, kun vastaavat luku Ruotsissa on 4 000 ja Tanskassa 5 300. Luvanvaraisen toiminnon kehittäminen ja toiminnan uudistaminen vaativat aina uuden ympäristölupaprosessin. Pitkäkestoinen ympäristölupaprosessi vaikuttaa pahimmillaan myös yritystoiminnan kehittämiseen tai ei ainakaan kannusta yrityksiä tekemään uudistuksia. Uudistukset teollisessa toiminnassa merkitsevät lähes poikkeuksetta myös uudemman ja entistä tehokkaamman ympäristönsuojelutekniikan käyttöönottoa.
EU:n lainsäädäntö edellyttää, että Suomessa yritysten ympäristökysymykset käsiteltäisiin vain noin 1 000 toiminnon osalta ympäristöluvalla. Muilta osin on mahdollista kansallisesti kehittää lupaa kevyempiä menettelyjä. Mainitusta selvityksestä käy ilmi myöskin, että Suomessa ympäristöluvan käsittelyajat ovat osittain merkittävästikin pidemmät kuin muutamissa muissa EU-maissa (Hollanti, Saksa, Englanti, Tanska).
Samalla toteamme, että ympäristön- ja luonnonsuojelusta sekä ihmisten terveydestä huolehtiminen on tärkeä näkökulma ja niiden hyvä taso on uudistuksessa turvattava.
Yritysten toiminnan muutokset tulisi ottaa ilmoitusmenettelyn piiriin riippumatta toimialasta
Esitys on mielestämme selkeästi oikeasuuntainen, mutta pidämme sitä osittain riittämättömänä.
Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulakiin säädettäisiin uusi 10 a luku yleisestä ilmoitusmenettelystä. Ilmoitusmenettelyn suurin ero suhteessa lupamenettelyyn on, että toiminta voidaan aloittaa nopeasti, 90 päivässä ilmoituksen jättämisen jälkeen. Perusajatuksena on, että ilmoitusmenettelyssä käsiteltävien toimintojen ympäristövaikutukset ovat vähäiset.
Ilmoitusmenettelyn piiriin tulisivat lain uudessa 4 liitteessä erikseen luetellut toiminnot, joista valtaosa on eläinsuojia, ja teollisuuden osalta lähinnä kemian- ja elintarviketeollisuuden suhteellisen pienimuotoisia toimintoja. Muita lupavelvollisia toimintoja menettely ei koskisi. Ehdotuksen mukaan ilmoitusmenettelyä sovellettaisiin kahdessa tilanteessa: 1) täysin uusissa 4 liitteessä luetelluissa toiminnoissa ja 2) liitteessä 4 luetellun luvitetun toiminnan muuttamisessa.
Nyt ehdotettu voidaan toteuttaa ja kannatamme sen eteenpäin viemistä. Toteamme kuitenkin samalla, että ilmoitusmenettelyn käyttöalaa tulisi laventaa koskemaan minkä tahansa toimialan toimintoa silloin, kun kyse on jo kertaalleen luvitetun toiminnan muuttamisesta.
Tämä voitaisiin toteuttaa joko niin, että rajataan lainsäädännössä olennaiset/merkittävät toiminnan muutokset sellaisiksi (erityisesti ympäristölle aiheutuvien vaikutusten perusteella), jotka jatkossakin tarvitsevat joka tapauksessa uuden lupamenettelyn, ja rajataan muut vähäisemmät muutokset ilmoituksenvaraisiksi. Jos yksiselitteistä rajaa ei ole lainsäädännössä määritettävissä, voitaisiin ilmoitusmenettelyssä ja esim. esikysymyksenä arvioida ns. ’raja-alueella’ olevien hankkeiden osalta tapauskohtaisesti, kummassa menettelyssä muutostilanne käsitellään.
Ympäristöministeriö on vuonna 2016 selvityttänyt ilmoitusmenettelyn käyttöönottoa ulkopuoliselta tilatussa selvityksessä. Yksi selvityksen keskeisistä johtopäätöksistä oli, että ottamalla ilmoitusmenettely käyttöön yritystoiminnan muutoslupien käsittelyssä saataisiin määrällisesti vähennettyä lupa-asioita eniten. Selvityksen mukaan määrä olisi noin 1/3 vähennystä kaikkiin vuosittain tehtäviin lupapäätöksiin. Valtaosa muutoshankkeista käsiteltäisiin nopeammassa ja yksinkertaisemmassa menettelyssä, jolloin laajamittaisten lupa-asioiden käsittelyyn jäisi enemmän resurssia. Tällä on mahdollista vaikuttaa osaltaan lupien käsittelyaikaan niitä lyhentävästi.
Nyt ehdotetussa mallissa on vaarana se, ettei esitys juuri vähennä hallinnollista taakkaa viranomaispuolella, jolloin tavoiteltu nopeuttamisvaikutus järjestelmätasolla jää saavuttamatta. Näin voi tapahtua, jos ilmoitusmenettelyn piiriin ehdotetuissa toiminnoissa ei tulevaisuudessa tapahdu juuri muutoksia. Täysin uusia toimintoja avattaneen harvoin.