Monikielisyys vahvuudeksi – Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Ehdotukset kielikoulutuksen kehittämiseksi

EK kiittää selvityshenkilö Riittaa Pyykköä ansiokkaasta selvityksestä ja opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua raportista.

Monipuolinen kielivaranto ja sen tunnistaminen on elinkeinoelämän ja koko Suomen hyvinvoinnin mahdollistava kansainvälinen kilpailuetu. EK:n mukaan jo vuonna 2014 noin 10 prosenttia yritysten rekrytointiongelmista johtuu kielitaidon puutteesta, ja on todennäköistä, että osuus on tänä päivänä suurempikin. Tällä hetkellä digitalisaatio ja tekoäly eivät näytä vähentävän, vaan enemmänkin lisäävän työelämän tarvetta kieli- ja kulttuuriosaamiselle. Suomalaisen kielivarannon pitkäjänteinen kehittäminen tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa on erittäin tärkeä kokonaisuus.

EK kuitenkin toteaa, varsin moneen selvitysmiehen ehdotukseen on vielä mahdotonta ottaa lopullista kantaa. Usea selvitysmiehen ehdottamista toimenpiteistä vaatii selkeästi lisäresursseja toteutuakseen, mutta raportissa ei kuitenkaan analysoida toimenpide-ehdotusten kustannusvaikutuksia, paria ehdotusta lukuun ottamatta. Lisäksi moni toimenpide-ehdotus heijastuu koulutusjärjestelmään yksilöityä ehdotusta laajemmin, ja myös näitä vaikutuksia on tarpeen analysoida. Selvitys vaatiikin jatkotyötä ehdotusten priorisoimiseksi ja konkreettiseksi eteenpäin viemiseksi.

Selvitysmiehen ehdotukset:

  1. Selvittäjä ehdottaa, että Tilastokeskus muuttaa kielitaidon tilastointia niin, että henkilö voi äidinkielensä lisäksi ilmoittaa väestörekisteriin muita kotikieliä.

EK puoltaa ehdotusta. Virallisen kaksikielisyyden rinnalla Suomi on käytännössä monikielinen maa, jossa kaikilla kieliryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään. Koottu tieto vierasta kieltä äidinkielenään puhuvista mm. väestörekisterin avulla vahvistaisi kokonaiskäsitystä ja ymmärrystä meillä jo olevasta valmiista kielivarannosta. Tämä osaltaan avaa mahdollisuuksia ns. piilevän kielivarannon monipuolisempaan hyödyntämiseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti, niin palveluiden käyttäjien, että työnantajien kansainvälistymisen tarpeiden mukaisesti.

  1. Selvittäjä ehdottaa, että koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa toimenpiteitä, joilla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa opiskelijoiden kielivaranto ja hyödyntää sitä työelämässä.

EK puoltaa ehdotusta. Työelämässä kielitaitotarpeen skaala levenee ja yrityksillä kysyntää on yhä harvinaisempien kielten ja kulttuurin tuntemukselle sekä kotimaassa että kv-liiketoiminnassa. Esimerkiksi suomalainen kemianteollisuus työllistää ulkomailla lähes saman verran ihmisiä kuin Suomessa. Samalla esimerkiksi maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten omat äidinkieli- ja kulttuuritaidot tulisi tunnistaa koulutusketjun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Yritysten yleisin yhteistyömuoto oppilaitosten kanssa ovat opiskelijaprojektit, sekä opiskelijoiden harjoittelujaksot ja kesätyöt. Erilaiset kielivarannon tunnistamista ja hyödyntämistä vahvistavat opiskelijaprojektit työ- ja elinkeinoelämän kanssa tulisi joustavasti sisällyttää eri alojen opintoihin koko koulutuspolulla. Tämä vahvistaa olennaisesti opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja kilpailukykyä jatkuvasti kovenevilla työmarkkinoilla.

  1. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kieli varhennetaan alkamaan viimeistään ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella. Varhentamiseen varataan tarvittava lisäys vähimmäistuntimäärään.

Muu näkemys. Vieraiden kielten opiskelu tulee aloittaa joustavasti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jatkuen koko koulutusketjun. EK kannattaa lämpimästi mm. erilaisten paikallistason kokeilujen, kuten Helsingin kaupungin kaltaisten pilottien toteuttamista kielikoulutuksen varhentamisesta. Painopiste tulee olla erityisesti rohkeudessa käyttää kieltä, sekä kulttuurin tuntemuksessa. EK huomauttaa kuitenkin, että ehdotettu kielten opiskelun kansallinen varhennus ja sen mukainen lisäys vähimmäistuntimäärään edellyttäisi merkittäviäkin lisäresursseja, joiden kustannus- ja muita vaikutuksia raportissa ei ole nyt riittävällä laajuudella arvioitu.

  1. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kielivalinnaksi suositellaan pääsääntöisesti muuta kuin englantia.

Muu näkemys. Vaikka työelämässä tarvitaan yhä monipuolisempaa kielitaitoa, on kielten opetus ja nuorten kielivalinnat Suomessa jatkuvasti yksipuolistuneet. Vaikka englanti pysynee jatkossakin Suomessa vieraana valtakielenä, rinnalla kansainvälistyvässä Suomessa olisi aivan yhtä tärkeää hallita hyvin myös vähintäänkin yksi muu kieli, mielellään useampiakin. Mitä nuorempana kielen opiskelun aloittaa, sitä luontevammin hallitsee mm. ääntämistä ja kielten logiikkaa. Esimerkiksi yrityksissä on venäjän, kiinan, saksan, ranskan, ja espanjan kielen taidolla on yhä lisääntyvämpää kysyntää – aiempaa enemmän myös pelkästään kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä, mm. palvelutehtävissä.

Samalla EK kuitenkin huomauttaa, että kielten opiskelun rinnalla on huolehdittava, että oppilaan / opiskelijan mahdollisuus opiskella elinkeinoelämälle tärkeitä LUMA-aineita ei vaarannu, vaan opiskelijan tulisi voida olla mahdollista keskittyä sekä kieliin että LUMA-aineisin niin halutessaan.  Lisäksi EK huomauttaa, että kokonaisehdotukset 3-5 kielten opiskelun kansallisesta varhennuksesta ja sen mukaiset lisäykset vähimmäistuntimääriin edellyttäisi merkittäviäkin lisäresursseja, joiden kustannus- ja muita vaikutuksia raportissa ei ole nyt riittävällä laajuudella arvioitu.

  1. Selvittäjä ehdottaa, että valinnainen A2-kieli varhennetaan alkamaan 3. luokalta, ja se on pääsääntöisesti englanti.

Muu näkemys. EK:n selvityksen mukaan englantia käytetään 80 % kaiken kokoissa yrityksistä, ja kielen kohtuullisen hyvä hallinta on elinkeinoelämässä suomalaisille tärkeää. Englanti on monen yrityksen virallinen kieli ja tähän kiinnitetään huomiota mm. rekrytoinneissa. Tämän lisäksi erityisesti kansainvälisissä yrityksissä järjestelmät, yhtiötä koskevat periaatteet ja toimintatavat julkaistaan yleensä vain englanniksi. Englannin kielen hallinta yleistyy myös kotimaassa mm. matkailu- ja ravintola-alalla, toisinaan jopa ainoana palvelukielenä PK-seudulla.

EK huomauttaa kuitenkin, että ehdotukset 3-5 kielten opiskelun kansallisesta varhennuksesta ja sen mukaiset lisäykset vähimmäistuntimääriin edellyttäisi merkittäviäkin lisäresursseja, joiden kustannus- ja muita vaikutuksia raportissa ei ole nyt riittävällä laajuudella arvioitu

  1. Selvittäjän vaihtoehtoisen ehdotuksen mukaan oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun parannetaan velvoittamalla kunnat laajentamaan oppilaiden mahdollisuuksia valita A-kielen oppimääränä myös muita kieliä kuin englantia. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään alueellisia yhteistyömuotoja ja verkko-opetusta.

EK puoltaa ehdotusta. Ehdotus ei saa kuitenkaan heikentää oppilaiden mahdollisuuksia opiskella myös englantia. Monipuolinen kielitaito on myös vetovoimatekijä, kun alueille halutaan lisää kansainvälistä osaamista ja osaajia, yrityksiä ja investointeja. Paikallistasolla tulisikin erilaisten kokeilujen kautta etsiä aktiivisesti ratkaisuja monipuolisen kielitaidon vahvistamiseksi ja ns. harvinaisempien kielten opetuksen lisäämiseksi lisäämällä eri oppilaitosten sekä kieliopetusta tarjoavien yritysten yhteistyötä. Myös digitalisaation mahdollisuudet ja etäopetuksen mahdollisuudet on hyödynnettävä

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lukion rakennetta kehitetään niin, että se mahdollistaa joustavan, pitkäjänteisen ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.

EK puoltaa ehdotusta.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kehittää yhdessä opetuksen/koulutuksen järjestäjien kanssa tapoja tunnistaa, tukea ja hyödyntää monikielisyyttä nykyistä paremmin oppijoiden, koulun ja paikallisyhteisön vahvuutena.

EK puoltaa ehdotusta. EK korostaa avoimen yhteistyön vahvistamisesta työ- ja elinkeinoelämän kanssa opetuksen ja koulutuksen monikielisyyden tunnistamisessa ja tukemisessa, esimerkiksi hyödyntämällä avointa tutkintojärjestelmää.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulujen kielitietoista toimintaa vahvistetaan täydennyskoulutuksella siten, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on riittävä määrä kielitietoisen opetuksen asiantuntijoita.

Muu näkemys. Oppilaitosten kielitietoisen toiminnan vahvistaminen on sinänsä kannatettavaa. Ehdotus edellyttää kuitenkin ehdotukseen kuitenkin tarkempaa kustannus- ja vaikutusarviointia, sekä selvitystä siitä, millä kustannukset katetaan.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan oppilaitokset tarjoavat eri asteilla kieliin erilaisia polkuja: kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia.

Muu näkemys. EK kannustaa oppilaitoksia tarjoamaan erilaisia kannustavia ja monipuolisia polkuja. Samanaikaisesti kielten oppimisessa pääpainoa on asetettava rohkeuteen käyttää kieltä eri tilanteissa. Erilaiset teknologiat, digitaaliset ohjelmalliset ja pelilliset mahdollisuudet muodostavat tähän hyvän kielten oppimista tukevan välineen, mutta eivät saa muodostua itseisarvoksi.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kehitetään toiselle asteelle mallit in- ja nonformaalisti opitun osaamisen tunnustamiselle.

EK puoltaa ehdotusta.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan selvitetään mahdollisuudet lukion ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyölle ja Yleisten kielitutkintojen kehittämiselle vastaamaan tarpeeseen ”toisen asteen Ykinä”.

Muu näkemys. Kielitaitoa tulee tarkastella osaamisperusteisesti, ja ko. osaamisen tulee kytkeytyä ammatillisessa koulutuksessa ammattitaitovaatimuksiin.  Ehdotus uudesta ”toisen asteen ykistä” kytkeytyy yo-tutkinnon kehittämiseen. EK tukee osaamisperusteista ajattelua kaikessa koulutuksessa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa lisätään muilla kuin
    kotimaisilla kielillä annettavaa tutkintokoulutusta ja vahvistetaan kieliopintojen roolia kaikessa koulutuksessa.

Muu näkemys. Erityisesti englanninkielisen opetuksen mahdollisuutta ja toimivuutta ammatillisessa koulutuksessa tulee selvittää. Samalla on huolehdittava riittävän kotimaisten kielten osaamisesta, jotta opiskelijoilla on edellytykset työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla. Ehdotus edistäisi mm. maahanmuuttajien työllistymistä ja saattaisi vaikuttaa positiivisesti ns. pienten ja vetovoimahaasteellisten alojen tulevaisuuden työvoiman saantiin. Samalla EK kantaa huolta siitä, että vieraskielisen opetuksen järjestäminen ei saa heikentää alan substanssiosaamisen laatua koulutuksessa. Viime kädessä oikeanlaiseen osaamiseen perustuva tutkinto on se, jolla myös tulevaisuuden osaaja työllistyy.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Kansallinen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuoden 2020 jälkeen arvioinnin ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista yhteisten tutkinnon osien ml. kielten opiskeluun ja oppimiseen.

EK puoltaa ehdotusta.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tuodaan kielenopiskelun aloittamiseen orientoivia elementtejä, kuten leikillisyyttä, pelillisyyttä, kielisuihkuttelua jne.

Muu näkemys. EK kannustaa hyödyntämään varhaiskasvatuksessa erilaisia kannustavia, monipuolisia ja virikkeellisiä oppimisympäristöjä. Samanaikaisesti kielten oppimisessa pääpainoa on asetettava rohkeuteen käyttää kieltä eri tilanteissa. EK kuitenkin huomauttaa, että erilaiset teknologiat, digitaaliset ohjelmalliset ja pelilliset mahdollisuudet muodostavat tähän hyvän kielten oppimista tukevan välineen, mutta eivät saa muodostua itseisarvoksi.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kannustetaan kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta. Ohjelmissa huomioidaan myös vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kieliopintojen jatkumon varmistamisessa.

EK kannattaa ehdotusta, mutta huomauttaa, että ehdotuksessa tulee huomioida myös muut koulutuksen järjestäjät. Monipuolinen kielitaito on myös vetovoimatekijä, kun Suomeen halutaan kokonaisuutena lisää kansainvälistä osaamista ja osaajia, yrityksiä ja investointeja. Tässä alueiden ja alueellisten toimijoiden on kustannustehokasta sopia pitkäjänteisestä työnjaosta ja profiloitua toisiaan tukevaan kieli- ja kulttuurinopetuksen tarjontaan työelämän monipuolisistuvista tarpeista, niin kuntien sisällä kuin kuntien yhdessä. Alueen elinkeinoelämän tulee olla tässä työssä tiiviisti mukana.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kokoaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kieltenopetuksen kehittäjäkuntien verkoston, jossa kunnille annetaan tukea ja mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja levittämiseksi kieltenopetukseen. Työssä hyödynnetään olemassa olevia verkostoja. Opetushallituksen kokeilukeskus osallistuu verkoston luomiseen.

Muu näkemys. EK kannattaa ehdotusta, mutta huomauttaa, että verkoston ei tulisi rajoittua kuntiin, vaan huomioida myös muut koulutuksen järjestäjät.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät kielten ylioppilaskokeiden huomioimista opiskelijavalinnassa. Tämä tarkoittaa myös muita kieliä kuin suomea/ruotsia ja englantia.

Muu näkemys. EK:n mielestä kielitaito ei saa olla opiskelijoiden valinnoissa itsetarkoitus, vaan alan substanssin osaaminen ja motivaatio tulee mennä edelle. Korkeakoulujen tavoitteena tulee jatkossakin olla houkutella eri alojen parhaat tulevaisuuden osaajat oppiin, niin Suomesta kuin maailmalta. Viime kädessä oikeanlainen substanssiosaaminen on se, jolla myös tulevaisuuden osaaja työllistyy.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista.

EK vastustaa ehdotusta. Kahden vieraan kielen osaaminen ei saa olla tutkinnoissa itsetarkoitus, eikä työ- ja elinkeinoelämän tarvitsemien osaajien valmistuminen ei saa jäädä kiinni korkeakoulun pakollisista kieliopinnoista. Kielitaidon osoittamisen sijasta korkeakoulujen tavoitteena tulee jatkossakin olla houkutella parhaat tulevaisuuden osaajat oppiin, niin Suomesta kuin maailmalta.

Esitetty muutos heijastuisi myös väistämättä siihen, mitä ja miten paljon alemmilla asteilla on opiskeltava kieliä. Kieltenopetuksen lisäämistä onkin tarkasteltava koko koulutustarjonnan (tuntikehyksen) kannalta.  Osin ehdotuksen tavoitetta voitaisiinkin toteuttaa esimerkiksi integroimalla kielten opetusta muuhun opetukseen.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitetään joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.

EK puoltaa ehdotusta, mutta edellyttää mallien kehittämistyössä tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi kieli- ja kulttuuriosaamisen osoittamisessa tulee nykyistä tehokkaammin tunnistaa ja tunnustaa erityisesti mm. ulkomailla tehtyjä opintoja ja ulkomailta hankittua työkokemusta, kuitenkin tutkintojen vastaavuus ja laatu huomioiden.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut sopivat Unifin ja Arenen johdolla työnjaosta ja yhteistyöstä Aasian ja Afrikan kielten (esim. somali, kurdi, vietnam, kiina, korea, japani) perusopetuksessa kielikeskuksissa tai vastaavissa. Tarkastelu tehdään rinnan kielten tutkintokoulutuksen kehittämisen kanssa. Yhteistyönä kehitetään myös Aasian ja Afrikan kielten verkko-opetusta maan korkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen tarpeisiin.

EK pitää ehdotusta varteenotettavana, mutta toivoo, että kielten valinnoissa kuultaisiin huolellisesti elinkeinoelämän tarpeita.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut lisäävät suomen/ruotsin toisena kielenä opetukseen syventäviä kursseja.

Muu näkemys. Pelkkä korkeakoulujen syventävien kotimaisten kielten kurssien lisääminen ei ole kestävä ratkaisu integroida opiskelijoita suomalaiseen yhteiskuntaan ja tulevaisuuden työelämään. Pelkän teoria-opiskelun rinnalla kieltä oppii motivoiduimmin työtä tehdessä, esimerkiksi korkeakoulujen ja työelämän yhteisissä projekteissa tai harjoittelujaksoilla. Tästä on saatu myös yrityksistä hyvää palautetta (EK selvitys korkeakoulujen yritysyhteistyöstä 2017). Siksi on tärkeää, että jo perus- ja toisen asteen oppilaitosten, että korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö olisi mahdollisimman tiivistä, mikä motivoi opiskelijaa aktiivisesti opiskelemaan ja syventämään kotimaisen kielen taitoa aidoissa työtilanteissa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten tutkinto-opiskelu ja tutkimus profiloidaan eri yliopistoissa eri tavoin, ja tarpeisiin vastaamista arvioidaan yliopistojen yhteistyönä kansallisen kielivarannon näkökulmasta. Samalla huolehditaan siitä, että kielten aineenopettajakoulutusta tarjoavissa yliopistoissa on tarjolla riittävän laaja kieliaineiden kirjo. Kiinan kielen opetusta lisätään eniten.

Muu näkemys. EK kannattaa ehdotusta yliopistojen profiloitumisesta kielten opiskelutarjonnassa ja tutkimuksessa tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Ehdotus kytkeytyy tiiviisti meneillään olevaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030-työhön, missä korkeakouluille työstetään kannustimia nykyresurssien puitteissa työnjakoon ja profiloitumiseen omiin vahvuuksiinsa kansallisesti ja kansainvälisesti. Siksi on tärkeää, että OKM:n ja Suomen Akatemian rahoitus yliopistoille tukisi myös niiden profiloitumista eri kieliin.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot kehittävät uudenlaisia, kieliaineita ja muuta substanssia yhdistäviä tutkinto-ohjelmia.

EK puoltaa ehdotusta. Kielten luonteva ja monipuolinen hyödyntäminen osana mitä tahansa tutkintoa vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia menestyä kansainvälistyvässä työelämässä, ja onnistuessaan lisää tutkinnon houkuttelevuutta. Suomalaiset yliopistot kilpailevat kansainvälisesti vetovoimallaan ja laadukkaalla koulutustarjonnallaan kv-opiskelijoiden rinnalla yhä enemmän myös suomalaisista opiskelijoista. Ehdotus kytkeytyykin tiiviisti meneillään olevaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030-työhön, missä korkeakouluille työstetään nykyresurssien puitteissa kannustimia työnjakoon, yhteistyöhön ja profiloitumiseen omiin vahvuuksiinsa kansallisesti ja kansainvälisesti.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot lisäävät yhteistyötä Pohjoismaiden ja Viron yliopistojen kanssa vähemmän opiskelluissa kielissä hyödyntäen opetuksen digitalisaatiota.

EK puoltaa ehdotusta. Suomi on pieni maa, ja tarvitsemme monipuolista kielitaitoa. Ratkaisuja kielitaidon vahvistamiseen on haettava rohkeasti ja avoimesti muiden oppilaitosten, kielikoulutusta tarjoavien yritysten kesken, mutta myös muiden maiden yliopistojen yhteistyön kautta. Ehdotus kytkeytyykin tiiviisti meneillään olevaan Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030-työhön, missä korkeakouluille työstetään kannustimia nykyresurssien puitteissa työnjakoon, yhteistyöhön ja profiloitumiseen omiin vahvuuksiinsa kansallisesti ja kansainvälisesti.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot uudistavat kielten aineenopettajakoulutusta ja opettajankoulutukseen kohdistuvaa tutkimusta kielten ainelaitosten ja opettajankoulutuslaitosten yhteistyönä. Erityisesti vahvistetaan oppijalähtöisyyteen, monikulttuurisuuteen ja joustaviin suoritustapoihin sekä digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen kohdistuvaa tutkimusta ja osaamista.

Muu näkemys. EK puoltaa lähtökohtaisesti ehdotusta, ja korostaa toteutuksessa tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Myös kielten aineenopettajakoulutuksessa ja -tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota Korkeakouluvisio 2030 -työn tavoitteena olevaan korkeakoulujen väliseen työnjakoon, yhteistyöhön ja profiloitumiseen ja panostamiseen omiin vahvuuksiinsa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten aineenopettajakoulutuksessa vahvistetaan kieli- ja kulttuuritietoisen kasvatuksen roolia. Selvitetään mahdollisuus erikoistua pedagogisissa opinnoissa, esimerkiksi opetusharjoittelussa, nykyistä vahvemmin aikuiskoulutukseen.

EK puoltaa ehdotusta. Kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja toimintakulttuuria on kehitettävä opettajankoulutuksessa ja oppilaitoksissa, ja sen on tapahduttava kiinteässä yhteistyössä monipuolisesti kieli- ja kulttuuriosaamista tarvitsevan työelämän kanssa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulutuksen järjestäjät takaavat opettajille mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, joka tukee kontaktin säilyttämistä kielialueeseen ja kulttuuriympäristöön.

Muu näkemys. EK huomauttaa, että osaamisen kehittäminen on monimuotoista ja perinteisen täydennyskoulutuksen rinnalla esimerkiksi digitaaliset mahdollisuudet ja monipuolinen verkostoituminen tukevat jatkuvaa oppimista.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot jatkavat yhdessä työelämän toimijoiden kanssa erikoistumiskoulutusten kehittämistä opettajille aiheina esim. kielitietoisuus, monikielisyys, kaksikielinen pedagogiikka ja monikulttuurisissa yhteisöissä toimiminen.

Muu näkemys. Erikostumiskoulutusten rooli ja tulevaisuus kytkeytyy vahvasti meneillään olevan kk-visio2030 -työhön. EK kannattaa opettajien erikoistumiskoulutuksen kehittämistä ehdotetulla tavalla, edellyttäen, että toimenpiteissä mahdollisesti syntyvät kustannukset tulee kattaa yliopistoille allokoitujen olemassa olevin resurssien puitteissa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lisätään oma äidinkieli perusopetuksen säädöspohjaan erillisenä oppimääränä ja määritellään oman äidinkielen opettajien kelpoisuus.

Muu näkemys. Ehdotuksessa ei ole arvioitu toimenpiteestä syntyviä kustannus- ja muita vaikutuksia, jotka tulisi olla tiedossa, ennen kuin tähän voi ottaa kantaa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus tekee yhdessä työnantajien kanssa selvityksen siitä, mikä on todellinen S2/R2-vaatimustaso työpaikoilla, miten ammatillista kielitaitoa arvioidaan ja miten suomen/ruotsin taitoa voidaan tehokkaasti kehittää työssä.

Muu näkemys. Suomen / ruotsin kielen tarve voi vaihdella merkittävästi eri ammateissa, mutta myös organisaatiotasoilla ja tehtävissä. Esimerkiksi teknologiateollisuuden selvityksen mukaan ulkomaalaisilta työntekijöiltä vaadittava suomen-/ ruotsinkielentaidon merkitys korostuu työntekijätasolla, toisaalta 30 % vastanneista katsoo, että myös työntekijätehtävissä voi toimia ilman suomen-/ruotsin kielen taitoa. Ravintola-alalla pelkällä englanninkielellä voi olla mahdollista työskennellä esimerkiksi PK-seudulla, mutta muualla suomen kielentaito on välttämättömyys.

Maahanmuuttajien kotimaisesta kielitaidosta ei tulisi kuitenkaan luoda kohtuuttoman korkeaa kynnystä työelämään varsinkaan työvoimapula-aloilla. Kieltä oppii työtä tehdessä ja työ tehokas väylä integroitua yhteiskuntaan. Toisaalta tietyissä ammateissa tarvitaan jo aloittaessa mm. turvallisuusvaatimukset edellyttävää hyvää suomen kielen taitoa, mikä tulee ottaa huomioon alakohtaisia kielitarpeita arvioidessa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan mahdollisuuksia suorittaa yleisiä kielitutkintoja parannetaan lisäämällä tutkintojen kielivalikoimaa ja vauhdittamalla tutkintojen digitalisoimista.

EK puoltaa näkemystä.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan työmarkkinajärjestöt ja yliopistot tekevät yhteistyössä selvityksen työelämän alakohtaisista todellisista kielten ja kulttuurien osaamistarpeista.

Muu näkemys. Perinteisesti suomalaisten yritysten merkittävimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi, Kiina ja Venäjä sekä englantia puhuvat maat. Vientikohteet vaihtelevat aloittain, mutta myös yrityksittäin, joten pelkkä alakohtaisuus ei ole ainoa ratkaiseva asia. Samalla EK huomauttaa, että yritysten kielitaitotarpeet voivat myös vaihdella hyvinkin nopeasti, riippuen yrityksen omista tarpeista tai vallitsevista suhdanteista tai globaalin vapaakaupan tilanteesta. Tämän vuoksi kielten ja kulttuurien kertaluontoisen alakohtaisen tarveselvityksen sijaan tarvetta olisi jatkuvalle yhteiselle vuoropuhelulle ja kehittämisprosessille, missä yliopistot ja elinkeinoelämä on tiiviisti mukana.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan vahvistetaan kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien ja niistä valmistuvien työelämäyhteyksiä ja osaamisen hyödyntämistä myös pk-yrityksissä.

EK puoltaa esitystä. EK:n 2017 selvityksen mukaan yritysten kokemukset korkeakoulujen opiskelija-yhteistyöstä ovat positiiviset, ja vieläpä erittäin positiiviset kv-opiskelijoiden osalta (87% yrityksistä tyytyväisiä kv-opiskelijan harjoitteluun / kesätyöhön). Erityisesti kv-opiskelijat tuovat yrityksiin tuoreita oman äidinkielen taitojensa ja kontaktiensa rinnalla uusia näkemyksiä ja osaamista, ja samalla tarvitsemaansa kielen kohdemaan ja kulttuurin tuntemusta. Samalla projektit tarjoavat yrityksille matalan kynnyksen väylän löytää ja rekrytoida tulevia työntekijöitä. Samanaikaisesti työelämän yhteyksien tiivistämisessä on otettava tasapuolisesti huomioon myös pk-yritysten omat tarpeet, aikataulu ja resurssit. Erityisesti pk-yritykset toivovat, että esimerkiksi harjoittelun ajankohdista keskusteltaisiin myös yritysten kanssa ja niissä olisi enemmän joustoa.

  1. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kansainvälisten koulujen määrää suurissa ja/tai kansainvälistyvissä kaupungeissa lisätään kansainvälisten osaajien Suomeen saamisen tukemiseksi.

EK puoltaa ehdotusta. Laadukkaiden kansainvälisten ja kansainvälisesti tunnustettujen koulujen olemassaolo on suoraan vetovoimatekijä, kun Suomeen halutaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti lisää kansainvälistä osaamista ja osaajia, yrityksiä ja investointeja.

  1. Selvittäjän ehdotusten mukaan maahanmuuttajien ohjaamisessa korkeakoulutukseen hyödynnetään vastuukorkeakoulutoiminnasta vuosina 2017 – 2020 saatuja kokemuksia. Syntyneet hyvät käytänteet sekä ohjauksesta että yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vakiinnutetaan osaksi oppilaitosten ja TE-toimistojen toimintaa.

EK puoltaa ehdotusta. On tärkeätä saada tieto hyvistä käytänteistä ja miksei epäonnistumisistakin laajaan käyttöön. Vastuukorkeakouluja tukeekin kannustaa kokoamaan tietoa hankkeen kokemuksista.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi