EK budjettiriihestä: Hallituksen suunta oikea, julkisen talouden tilanne huolestuttava

Hallitus pitää kiinni talouslinjastaan ja tavoitteestaan katkaista velkaantuminen. Samalla vahvistetaan ostovoimaa ja panostetaan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimet ovat välttämättömiä, jotta Suomi saadaan nostettua takaisin kestävän julkisen talouden tielle. 

“Valtiovarainministeriön päivittynyt ennuste on huolestuttava ja julkisen talouden tervehdyttäminen vie aikaa. Tehdyistä päätöksistä ei ole varaa lipsua, eikä hallitus niin budjettiriihessä tehnyt”, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.  

Sopeutustoimien lisäksi on välttämätöntä myös panostaa uuteen kasvuun. Hallituksen budjettiesityksessä liikenteen rahoitukseen varataan yhteensä 597 miljoonaa euroa, josta korjausvelan purkamiseen osoitetaan 250 miljoonan euron määräraha vuodelle 2024. Rakennusalaa tuetaan paketilla, jonka kokoa voi luonnehtia maltilliseksi. 

”Tärkeää on löytää nopeasti vaikuttavia toimia ja toisaalta vauhdittaa hallitusohjelmassa sovitun liikenne- ja infrapaketin toimeenpanoa. Samoin luvituksen sujuvoittamisessa on edettävä nopeasti, jotta esimerkiksi mittavat vihreän siirtymän investoinnit eivät pysähdy luvituksen hitauteen ja valituskierteisiin”, Häkämies muistuttaa.  

Valinta panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan myös taloudellisesti haastavina aikoina on oikea. TKI-toiminnan julkinen rahoitus kasvaa budjettiesityksessä noin 280 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tavoitteena on saavuttaa TKI-investointien 4 prosentin osuus BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Tästä rahasta kaksi kolmasosaa olisi yritysten panostuksia ja loppu julkista rahaa. 

”Tärkeää on lisärahoituksen suuntaaminen tuloksia tuottavalla tavalla. Budjettiriihen päätökset ovat oikean suuntaisia, kun panostuksia suunnataan yritysvetoiseen TKI-toimintaan sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön. Yritykset ovat sitoutuneet tekemään osansa, kunhan julkiset panostukset palvelevat yhdessä asetettuja tavoitteita”, Häkämies sanoo.  

Häkämies jakaa hallitukselle moitteita päätöksestä verottaa työttömyysvakuutusmaksun keventämisvaraa pois palkansaajilta sekä suunnitelmista nostaa 10 prosentin arvonlisäverokantaa 14 prosenttiin vuonna 2025.  

”Työttömyysvakuutusmaksuina kerätyt varat ovat yritysten ja työntekijöiden rahoja, eikä niitä pidä käyttää budjettitalouden aukkojen paikkaamiseen. Vaikka kevennysvaraa nyt siirretään valtion kassaan, palkkaverotus kuitenkin kevenee ja kotitalouksien ostovoima vahvistuu, mikä vaikuttaa positiivisesti työllistymisen kannustimiin ja ostovoimaan”, Häkämies sanoo.  

”Suunniteltu arvonlisäveron korotus toimii kuitenkin suoraan tätä tavoitetta vastaan. Se myös iskee aloihin, jotka kärsivät jo pahoin koronasta, kuten matkailu- ja tapahtuma-alaan. On hyvä, että korotusta ei päätetty vielä vuodelle 2024, mutta parempi olisi ollut luopua siitä jo tässä vaiheessa kokonaan.”