EK:n mukaan työllisyystoimia arvioitaessa on huomioitava hallitusohjelman tavoite kohentaa julkista taloutta.
– Kannatamme esitystä eläkeputken poistamisesta ja olemme sitoutuneita etsimään ratkaisun sen toteuttamiseksi. Samalla on todettava, että linjaus paikallisen sopimisen edistämisestä ei tarjoa lisäeväitä ratkaisun saavuttamiseksi, Häkämies sanoo.
– Hallitus päätti riihessään nostaa työllisyystavoitteen 80 000:een. Tavoitteen nostaminen on välttämätöntä, mutta edellyttää uskottavia ja teräviä työllisyyspäätöksiä.
Terveen talouden tiekartta hukassa
Valtion alijäämä on hallituksen budjettiesityksessä ensi vuodelle jopa lähes 11 miljardia euroa. EK:n Kasvu maksaan velan -ohjelman mukaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen vaatii 78 prosentin työllisyysasteen. Kun päätökset riittävistä rakenteellisista uudistuksista jäävät vaillinaisiksi, ei hallituksen budjettiriihessä rakentama talousohjelma ole uskottava.
– Hallituksen rohkeus ei riittänyt laatimaan terveen talouden tiekarttaa Suomelle. Päätöksiä siirretään tulevaisuuteen samalla kun valtionvelka kasvaa räjähdysmäisesti. Paine kevään kehysriihen yhteydessä päätettävälle sopeutukselle kasvaa valitettavasti hyvin suureksi, Häkämies toteaa.
– Pahoin pelkään, että tulossa on pitkä ja kylmä talvi, joten hallituksen on varauduttava vielä uusiin päätöksiin, joilla yritykset viedään koronan yli ja työpaikat kyetään säilyttämään.
Sähköveron lasku myönteistä, mutta eri toimien yhteisvaikutus ratkaisevaa
Nykyisten työpaikkojen säilymistä ja uusien syntymistä on tarpeen tukea myös vahvistamalla yritysten myönteistä toimintaympäristöä. EK:n mukaan kunnianhimoinen kasvupolitiikka on erityiset tärkeää nyt, kun koronakriisin aiheuttama epävarmuus on ajanut monet yritykset vaikeuksiin.
Hallituksen päätös teollisuuden sähköveron tiputtamisesta EU-minimiin ensi vuoden alusta on erinomainen. Lisäksi väylämaksun puolituksen jatkaminen on tärkeää. Hallitus myös lisää liikenneinfran rahoitusta. Valitettavasti samaan aikaan nouseva lämmityspolttoaineverotus, ja päästökauppakompensaation korvaaminen uudella sähköistämistuella, jonka sisältöä ei ole määritelty, luovat epävarmuutta yritysten investointipäätöksiin.
– Eri toimien yhteisvaikutus on se mikä merkitsee. Pahoin pelkään, etteivät tulokset välttämättä vakuuta, kun tilannetta arvioidaan monilla toimialoilla ja yrityksissä, Häkämies toteaa.
– Kilpailukyvyn ja uudistumisen eteen olisi tarvittu enemmän konkreettisia päätöksiä tässä ja nyt. Liian paljon jää myöhemmin tarkentuvan EU-elvytysrahaston hyödyntämisen varaan.
