EK: Budjettiriihestä odotetaan työllisyyspäätöksiä – Suomi velkaantuu huolestuttavalla tavalla

Suomi on maksamassa korkeaa hintaa budjettiriiheen valmistautuvan Marinin hallituksen löysästä talouspolitiikasta. Hallitus on varautumassa valtionvelan korkomenojen tuplaantumiseen ensi vuonna. Valtionvelan määrän arvioidaan nousevan 144 miljardiin, eikä Suomen rakenteellisia haasteita ole kyetty riittävästi ratkomaan.

Hallitus on suitsuttanut 74 prosentin työllisyysastetta. Lukuun ei voi olla tyytyväinen, koska meillä on samaan aikaan suuri määrä avoimia työpaikkoja ja korkea pitkäaikaistyöttömyys. Työmarkkinat eivät toimi riittävän hyvin. Luku kätkee myös alleen sen, että muutos on tapahtunut ilman että työtunnit ovat kasvaneet samassa suhteessa.

Pk-yritykset ovat talouden kasvussa avainasemassa. Suomen tulee aktiivisesti toimia EU-tasolla, jotta finanssialan regulaatioon otetaan aikalisä. Lisäregulaatio heikentää kasvun edellytyksiä ja pk-yrityksien rahoitusmahdollisuuksia, joka on tässä taloudellisessa tilanteessa väärä suunta. Myös kansallisesta yritysrahoitusta kiristävästä sääntelystä tulisi pidättäytyä.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa hallitukselta lisätoimia erityisesti osaajapulan helpottamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi.

– Monia toimialoja vaivaa polttava pula osaajista ja tekijöistä. Työn kannustavuutta on parannettava alentamalla ansiotuloverotusta. Oikein toteutettuna se tasaisi myös inflaation vaikutuksia. Työperäisen maahanmuuton edellytysten vahvistamiseksi maahanmuuttoviraston resurssit on vakautettava, Häkämies sanoo.

EK:n mukaan myös konkreettisia keinoja sote-alan henkilöstöpulan helpottamiseksi löytyy ja niistä on viimein tehtävä päätöksiä. Kela-korvausten leikkausaikeista on luovuttava, jotta terveydenhuollon akuutti kriisi ei pahentuisi. Yksityistä terveydenhuoltoa tarvitaan entistä enemmän helpottamaan lääkäriin pääsyä ja lyhentämään hoitojonoja.

Suomi on parlamentaarisen työn myötä ottamassa tärkeitä askelia kohti TKI:n 4 %:n kasvu-uraa.

– Nyt ei ote saa lipsua. Hallituksen on vietävä t&k-verokannuste ja -rahoituslaki määrätietoisesti eteenpäin. Budjettiriihessä on varmistettava tarvittavat rahoituspäätökset yritysvetoisuutta vaalien, Häkämies vaatii.

EK:n mukaan budjettiriihessä on myös syytä linjata työrauhan antamisesta koulutusalalle. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalliin ei pidä tehdä tällä hallituskaudella enää muutoksia, jotka vaarantaisivat aikuisväestön lisäkoulutuksen.

– Uudistumista vauhdittavan investointihankkeiden pikakaistan toimeenpanon on edettävä nopeasti. Hallituksen on myös tartuttava EK:n esityksiin lupaprosessien tehostamiseksi mm. luomalla yksi asiointikanava ja rajaamalla viranomaisten keskinäisiä valitusoikeuksia, Häkämies painottaa.

Hallituksen suunnitelmat leikata liikennerahoista uhkaavat lamauttaa uudet investoinnit. Perusväylänpidon taso on jäämässä matalammalle kuin vuosiin. Infran korjausvelka on kokonaisuudessaan iso.

– Tämä ei ole kestävää kasvupolitiikkaa. Samalla Itä-Suomen logistinen asema on heikentynyt dramaattisesti sodan vaikutusten myötä. Aiemmin Saimaan kanavan korjaukseen varatut varat on suunnattava liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta parhaalla tavalla. Välittömänä panostuksen kohteena voisi olla esimerkiksi Luumäki-Joutseno kaksoisraiteen rakentaminen.