EK: Viennin määrittelemä palkkakatto otettava lakiluonnoksessa paremmin huomioon
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa ollaan tyytyväisiä siihen, että työriitojen sovittelujärjestelmää ollaan kehittämässä siten, että vientialojen työehtosopimukset määrittelevät sovittelutoimintaa. Esitys tuo lain tasolle sovittelutoiminnassa jo pitkään noudatetun käytännön vientialojen yleisen linjan noudattamisesta.
Esitetyllä sääntelyllä voidaan ohjata sovittelulautakunnan ja valtakunnansovittelijan työtä niin, että ne toimillaan tukevat Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn edellyttämää työmarkkinamallia.
EK:n asiantuntija Suvi Lahti-Leeven mukaan lakiehdotusta pitää kuitenkin muuttaa, koska ehdotus jää hallitusohjelmaan nähden vajaaksi. Muun muassa sovittelijan toimivaltaa ei kaikissa tilanteissa yksiselitteisesti sidota vientialaan.
– Mietinnössä on useita kohtia, joita tulee täsmentää ja selkeyttää. Työryhmän mietinnöstä tulisi käydä selkeämmin kautta linjan ilmi, että lakimuutoksessa on kyse nimenomaan avoimen sektorin kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen muodostamasta yleisestä linjasta, joka tulee ottaa huomioon sovittelutoiminnassa. Toteamusta siitä, että sovittelijan toimivaltaa ei ennakollisesti sidottaisi tietyn alan ratkaisuun, tulisi täsmentää koskemaan nimenomaan näiden alojen ratkaisuja, Lahti-Leeve painottaa.
Yleisen linjan ajallisesta ulottuvuudesta on kirjoitettu mietintöön epäselvästi ja lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen kannalta ongelmallisesti. Lakiehdotuksen perusteluissa tulisi selkeästi todeta, että yleinen linja on voimassa päänavausratkaisusta päänavausratkaisuun.
Esityksessä on todettu, että sovittelijalla olisi liikkumavaraa etsiä erilaisia ratkaisuja, kunhan niillä ei vaaranneta työmarkkinoiden toimivuutta, kansantalouden kantokykyä ja kilpailukykyä sekä julkisen talouden kestävyyttä.
– Tulisi selkeämmin todeta, että ratkaisut, jotka vaarantaisivat työmarkkinoiden toimivuutta ja muita edellä todettuja seikkoja, olisivat lainsäädännön vastaisia. Muotoilut ja viittaukset palkkauksen kehittämistarpeisiin ja niiden huomioimiseen sovittelutoiminnassa ovat huonosti harkittuja ja selkeässä ristiriidassa ehdotuksen tavoitteiden kanssa. Jotta lainsäädäntö toteuttaisi tavoitettaan ja selvemmin estäisi epätoivotut häiriöt työmarkkinoille, kuten hinta-palkkakierteen syntymisen ja heijastevaikutukset muille aloille, tulisi perusteluja selkeyttää.
EK painottaa, että sovittelussa olisi jatkossakin mahdollista huomioida alakohtaisia tarpeita ja tehdä sovintoehdotuksia, joiden sisältö poikkeaisi yleisestä linjasta, kunhan kustannusvaikutus kokonaisuudessaan olisi enintään yleisen linjan tasolla.
– Esityksessä ehdotetaan tarpeellisia muutoksia sovittelulautakunnan toimintaan. Säännöksiä sovintoehdotuksen antamisesta sovellettaisiin myös sovittelulautakunnan antamaan sovintoehdotukseen. Lisäksi valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija toimisi jatkossa sovittelulautakunnan puheenjohtajana, Lahti-Leeve toteaa.
