EK:n ehdotus EU:n elpymisrahoituksesta: Näin Suomi saa isoimman hyödyn lähes 3 miljardista eurosta

EK esittää suurpanostuksia Suomen digitalisaation kiihdyttämiseen ja kestävään kehitykseen. EU-elpymisrahoituksesta tulee rakentaa tehokas vipu, jolla vauhditetaan elinkeinoelämän uudistumista ja vahvistetaan talouden iskukykyä myös tulevia kriisejä ajatellen. Yritysten pääsy julkisiin hankintoihin on avainasemassa, mutta lisäksi on varmistettava niiden mahdollisuus saada suoraa vetoapua investoinneilleen.

90 prosenttia EU:n elpymisrahastosta tullaan kohdentamaan EU-maihin koronakriisin hoitoon niiden kansallisten suunnitelmien perusteella. Lähikuukausien isoimpia päätöksiä on se, kuinka Suomi aikoo hyödyntää tämän ainutkertaisen elvytysruiskeen, joka on alustavien arvioiden mukaan jopa lähes 3 miljardia euroa.

Jäsenmailta odotetaan rahankäyttösuunnitelmien ensimmäistä luonnosta mahdollisesti jo lokakuussa. Tätä koskeva kansallinen keskustelu pitää käynnistää nyt – juna menee vauhdilla eteenpäin.

Koronakriisi on talouden vedenjakaja Suomessa ja maailmalla. Tämä on huomioitava myös EU-rahoituksen kohdentamisessa, muistuttaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Markkinoilla on tapahtumassa historiallinen uusjako, kun digitalisaatiossa on siirrytty kiihdytysvaiheeseen ja kestävää kehitystä on saatava vauhdilla eteenpäin. EU-elpymisrahoitus onkin hyödynnettävä siten, että Suomi selviää voittajana tässä mullistuksessa. Nyt on käsillä etsikkoaika: käännetään kriisi mahdollisuudeksi ja investoidaan tulevaan kasvuun!”

EK:n EU-rahankäyttöesitys: 5 panostusaluetta ja 3 periaatetta

Tavoitteeksi tulee asettaa, että rahoituksesta saadaan tehokkain mahdollinen vipu yksityisille investoinneille, talouden kestävälle uudistumiselle ja koko Suomen tulevalle hyvinvoinnille. Samalla parannetaan kansantalouden iskunkestävyyttä mahdollisia tulevia kriisejä ajatellen. EK esittää investointien kohdentamista seuraaviin viiteen panostusalueeseen (tarkempi kuvaus tiedotteen perässä):

1) Uusiutuvan energian ratkaisut, energiaremontit ja näitä tukeva infrastruktuuri
2) Uudet teknologiat teollisiin investointeihin ja vähähiilisyyteen
3) Digitalisaation edistäminen ja sitä palveleva infrastruktuuri
4) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta; rahoitusta kestävään kasvuun ja digitalisaatioon
5) Nopeat radat ja muu liikenneverkko

Kansallisessa rahankäytössä on huolehdittava kolmesta olennaisesta periaatteesta:

• Tuetaan talouden uudistumista. Koronan talousvaurioiden korjaaminen ja uudistumista tukevat tulevaisuusinvestoinnit on mahdollista yhdistää. Ilmiselvä investointikohde ovat elinkeinoelämän vähähiilisyystiekarttojen toteuttaminen.
• Reilu ja avoin kilpailu. Huolehditaan markkinaehtoisuudesta ja teknologianeutraaliudesta. Pidetään kiinni EU:n valtiontukisäännöistä. Varmistetaan, että yritykset pystyvät osallistumaan muidenkin jäsenmaiden julkisiin hankintoihin tasapuolisilla pelisäännöillä.
• Massiivista rahoituskokonaisuutta on suunnattava hallitusti. On tavoiteltava suurempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia, eikä hajottaa rahoitusta pieniksi irrallisiksi puroiksi.

EK:n esitys 5 fokusalueeksi, joille EU:sta saatava kansallinen elpymisrahoitus tulisi kohdentaa:

1) Uusiutuvan energian ratkaisut, energiaremontit ja näitä tukeva infrastruktuuri

• Puhtaan sähkön käytön edistäminen, esim. power-to-X -hankkeet, sähkön varastointi, sähkön kysyntäjoustoratkaisut ja -palvelut sekä kaikki toimet, joilla lisätään sähköjärjestelmän älykkyyttä ja hankkeita, joilla parannetaan verkon toimitusvarmuutta uutta teknologiaa hyödyntämällä
• Lämmitysjärjestelmiin liittyvät hankkeet, jotka vähentävät fossiilisen polttoaineen käyttöä lämmöntuotannossa ja joissa on teknologista monistettavuutta ja uutuusarvoa, esim. hukkalämpöjen hyödyntäminen ja lämmön varastointihankkeet.
• Uusiutuvan ja ilmastoystävällisen kaasun osuuden lisääminen, esim. synteettiset kaasut, vetyteknologia, power-to-gas -ratkaisut

2) Uudet teknologiat teollisiin investointeihin ja vähähiilisyyteen

• Vetytalouden kehittäminen ja käyttöönotto, millä voidaan korvata erilaisia fossiilipohjaisia vaihtoehtoja mm. energian käytössä ja varastoinnissa, eri teollisuudenalojen tuotantoprosesseissa sekä vähähiilisten polttoaineiden ja materiaalien raaka-aineena
  • Rahoitus osallistumiseksi eurooppalaiseen yhteistyöhön ja kansallinen ohjelma
  • Demonstraatiohankkeiden rahoitus ja uuden teknologian investointien tuki
• Vahva panostus sekä uuden että tavanomaisen teknologian energiatehokkuusinvestointeihin teollisuudessa ja palveluyrityksissä
• Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin/käytön kehittäminen ja käyttöönotto kohteissa, jossa päästövähennys ei ole teknistaloudellisesti muutoin mahdollista. Tätä kautta mahdollisuus myös negatiivisiin päästöihin yhdistettäessä biopolttoaineisiin.
• Vähähiilisen liikenteen infran kehittäminen; biokaasuun tuotanto, jakelu ja käyttö

3) Digitalisaation edistäminen ja sitä palveleva infrastruktuuri

• Digiloikkaohjelma, joka uudistaa teollisuuden lisäksi myös työvoimavaltaisia kauppa-, finanssi- ja palvelusektoreita
• Tekoäly 4.0 ohjelma
• Kansallinen tekoälyhanke Aurora AI
• Reaaliaikatalous-hankkeen jatko
• Digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja digitaalisen opetustarjonnan lisääminen kaikilla koulutusasteilla

4) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta; rahoitusta kestävään kasvuun ja digitalisaatioon

• Business Finlandille avustusmuotoinen lisärahoitus mm. Veturiyritys-kokonaisuuteen
• Kansallisen TKI-tiekartan toimeenpano, erityisesti kumppanuusmallin eteenpäinvieminen
• Teknologioiden skaalaaminen, kokeilut ja pilotointihankkeet sekä tarvittavan infran ja kyberturvallisuuden rakentaminen
• TKI-infrastruktuuri (ml. digitalisaatioon liittyvät laitteistot, tietokannat ym.) ja sen yhteiskäyttö
• Kansallinen valmistelurahoitus tähdäten eurooppalaisiin yhteenliittymiin ja strategisiin arvoverkostoihin; suomalaishankkeiden rahoitus, jotka EU-hauissa ovat jääneet rahoittamatta rahoituksen niukkuuden vuoksi
• Lääkekehityksen, testauksen, diagnostiikan sekä rokotetuotannon omavaraisuuden vahvistaminen

5) Nopeat radat ja muu liikenneverkko  

• Lisäpäätöksiä investoinneista teiden ja ratojen parantamiseen
• Liikenneinfran suurinvestointeja jatkettava priorisoimalla runkoverkkojen kehittämistä osana 12-vuotista suunnitelmaa 
• Rataverkkohankkeita käynnistettävissä ripeästikin: uusinvestoinnit nopeaan junaliikenteeseen, rataverkon sähköistäminen, tavarakuljetusten täsmätarpeet.