Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen vaatimus: Kuntayhtiöt pois markkinoita häiritsemästä

Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille.

Kuntayhtiöiden rönsyilevä ja epäreilu yritystoiminta haittaa talouskasvua ja vääristää markkinoiden toimintaa. Liian laajalle levinnyt toimintatapa hidastaa ulospääsyä koronapandemian aiheuttamasta kuopasta, elinkeinoelämän neljä suurinta järjestöä sanoo yhteisessä kannanotossaan.

”Pitäisi arvioida tarkasti, minkälaista yritystoimintaa kuntien on tarkoituksenmukaista harjoittaa. Jos kunnat päättävät toimia markkinoilla, tulisi kilpailuneutraliteetista huolehtia”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen liiketoiminnan välillä. Verovaroin rahoitettu toimija voi harjoittaa liiketoimintaa ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin tai ilman systemaattista kilpailutusta.

”Veronmaksajat takaavat viime kädessä kuntayhtiöiden riskit. Se ei ole reilua, koska yksityisten kilpailijoiden riskit kaatuvat yksittäisten yrittäjien harteille”, sanoo Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen.

Uusi raportti tukee vaatimuksia

Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään tänään julkaistuun Kuntien liiketoiminta –raporttiin. Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista.

Raportin mukaan kunnat harjoittavat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100 kuntayhtiötä. Kunnat omistavat ja operoivat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä, kiinteistönhuoltoa tarjoavia yrityksiä sekä taloushallinnon palveluita.

Erityisesti kilpailua haittaa kuntien mahdollisuus kiertää hankintalakia ja ostaa vain osittainkin omistamiltaan yhtiöiltä tuotteita ja palveluita ilman kilpailutusta.

”Joillakin kunnilla on käytössään ohituskaista, jota kilpailijoilla ei ole. Siksi muut voivat yrittää myydä samalle asiakkaalle vain takamatkalta. Kilpailun puute aiheuttaa tehottomuutta”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kilpailutus tehtävä pakolliseksi

Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että kuntien mahdollisuuksia toimia markkinoilla tulee kaventaa, eikä kunnilla tule olla mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta yhtiöiltään ilman kilpailutusta.

Järjestöt esittävät, että kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. Muutos ei estäisi sidosyksiköitä myymästä palveluitaan omistajilleen eli kunnille. Muutos estäisi kuitenkin myymisen ilman kilpailutusta. Näin myös yksityisillä yrityksillä olisi mahdollisuus tarjota ja kilpailun hyödyt saataisiin käyttöön.

”Kilpailu lisää tehokkuutta verorahojen käyttöön ja edistää innovaatioita. Tarvitaan muutoksia, joilla vähennetään kuntien liiketoimintaa ja lisätään yksityisten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisten palveluiden tuotantoon”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Järjestöt esittävät myös, että kuntien on erotettava palvelutuotannossaan palveluiden järjestäjä- ja tuottajatahot. Samassa yhteydessä julkista palveluntuotantoa on avattava yrityksille ja monituottajuus on otettava laajemmin käyttöön. Monituottajuus tarkoittaa sitä, että palveluita on tarjoamassa myös yrityksiä ja järjestöjä. Monituottajuus ja tasapuolinen kilpailu edellyttävät, että kunnat velvoitetaan käyttämään yhteistä mallia kustannusten laskemisessa.

Lisäksi järjestöt vaativat sääntelyn kiristämistä. Kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset on järjestöjen mukaan otettava käyttöön myös kilpailuneutraliteetti- ja hankintalain rikkomuksissa. Kilpailuviranomaisen toimivaltaa pitää laajentaa kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset.

Elinkeinoelämän järjestöjen teesit reilun kilpailun turvaamiseksi:

1. Rajataan kuntien toimialaa ja kavennetaan julkisomisteisten toimijoiden mahdollisuutta toimia markkinoilla.
2. Edistetään pk-yritysten parempaa pääsyä julkisiin hankintoihin jakamalla hankinnat pienempiin osiin.
3. Lopetetaan kuntien hankinnat ilman kilpailutusta. Alennetaan kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia.
4. Rajoitetaan yksinoikeudella toimivien kuntayhtiöiden omistuspohjan pirstaloitumista. Otetaan käyttöön viiden prosentin vähimmäisomistusraja määrittämään, milloin hankintayksikölle syntyy määräysvalta yhtiöön. Vähimmäisomistusrajalla parannetaan kuntayhtiöiden omistajaohjausta ja estetään rönsyäminen kilpailluille markkinoille.
5. Kuntien sidosyksikköyhtiöistä tulisi olla saatavilla samalla tavalla avoimesti tilinpäätöstiedot kuntakonsernien tilinpäätösmateriaaleista kuin liikelaitoksista.
6. Avataan julkista palveluntuotantoa yrityksille hyödyntämällä monituottajamallia.
7. Velvoitetaan kunnat käyttämään yhteistä kustannuslaskennan mallia. Tämä lisäisi vertailtavuutta ja parantaisi reilua kilpailua.
8. Otetaan käyttöön kilpailuoikeudelliset vahingonkorvaukset myös kilpailuneutraliteetti- ja hankintalain rikkomuksissa.
9. Laajennetaan kilpailuviranomaisen toimivalta kattamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteisesti omistamat yritykset.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK. Yhteydenotot: satu.toivonen@ek.fi, 040 821 2097

toimitusjohtaja Auli Hänninen, Perheyritysten liitto, auli.hanninen@perheyritys.fi, 040 041 5230

toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, juho.romakkaniemi@chamber.fi, 040 050 5269

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, mikael.pentikainen@yrittajat.fi, 040 504 1944

tutkija Pekka Lith, pekkalith4@gmail.com