Elinkeinoelämän viestit EU-vaaleihin: Euroopan on herättävä kilpailukykyhaasteeseen

Eurooppa on vedenjakajalla. Vihreän talouden kilpailukyky, sisämarkkinoiden pelastaminen sekä turvallisuuden vahvistaminen tulee EK:n vaalitavoitteiden mukaan nostaa EU:n prioriteeteiksi seuraavalla viisivuotiskaudella. Ukrainan tuen jatkuminen on sekä Euroopan että Suomen ehdoton etu.

Tulevalla vaalikaudella ratkaistaan EU:n talouden suunta – otammeko kilpailukykyhaasteen tosissamme vai näivetymmekö. Kilpailukyvyn varassa ratkeaa myös Euroopan kyky vastata ympäristön, turvallisuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:

”Meillä Suomessa on jo vuosia sitten lyönyt läpi ajatus siitä, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat toimia kestävän kasvun ajureina ja synnyttää innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. On siis myös ympäristön etu, että kestävästi toimivat yritykset pärjäävät ja niiden kilpailukyky vahvistuu. Nyt on syytä vaikuttaa sen puolesta, että sama ajattelutapa saataisiin EU-politiikan johtoajatukseksi”.

Valtiontukisääntöjä on lievennetty viime vuosina. Eurooppa, Yhdysvallat ja Kiina kisaavat teknologiakilpailussa, jossa valtiot ovat ottaneet vahvaa roolia tukipolitiikalla. Euroopassa erityisesti Saksa ja Ranska tukevat massiivisesti miljardeilla euroilla maihinsa kohdistuvia investointeja. Suomi ei tässä kilpailussa näillä säännöillä pärjää. Siksi EK on esittänyt EU:lle yhteistä rahastoa, jolla edistettäisiin parhaita teknologioita reilun innovaatiokilpailun säännöillä.

”Uskomme, että kilpailuttamalla parhaat teknologiat vahvistetaan Euroopan kilpailukykyä ja vastataan siten globaaliin kilpailuun. Suomalaiset yritykset pärjäisivät tässä kilpailussa”, Häkämies arvioi.

Poimintoja EK:n vaaliohjelmasta – 4 + 1 askelta menestyvään Eurooppaan

Ilmastokäänteestä vihreän kasvun ajuri

On sekä ilmaston että Suomen talouden etu, että EU:ssa jatketaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Tavoitteita on edistettävä niin, että samalla vauhditamme talouskasvua ja kilpailukykyä.  Ydinvoimaa tulee kohdella tasavertaisesti uusiutuvan energian kanssa, kun luodaan kannusteita ja täytetään tavoitteita ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Tarvitsemme myös oikeat ajurit ja puitteet edistämään hiilen talteenottoa ja teknisten nielujen hyödyntämistä.

• Tulevan komission on laadittava uusi kokonaisvaltainen vihreä kasvustrategia. Sen painopisteenä tulisi olla uuden sääntelyn sijaan se, kuinka hyödynnämme tehokkaasti kestävän talouskasvun uudet keinot ja nousemme puhtaiden ratkaisujen markkinajohtajaksi.
• Kaikki puhtaat teknologiat ja energiamuodot tarvitaan käyttöön. Energiatehokkuudessa tavoitteena pitää olla fossiilienergian vähentäminen, ei kokonaiskulutukseen keskittyminen.
• Luodaan EU-tason säännöt teknisten nielujen, negatiivisten päästöjen ja hiilen talteenoton hyödyntämiselle.

Strategista kilpailukykyä vahvistettava

Vaikutetaan EU:n johtoajatuksen  – strategisen autonomian – sisältöön: korostetaan kilpailukykyä, vahvaa taloutta ja avointa kauppaa keinoina tehdä Euroopasta kriisinkestävä ja turvallinen. Euroopan on oltava houkutteleva markkina, kauppakumppani ja sijoittautumiskohde. Tarvitsemme investointeja, osaavaa työvoimaa ja TKI-panostuksia. Sisämarkkinoita haittaavasta valtiontukikilpailusta on päästävä eroon, ja esteitä purettava.

• Valtiontukipolitiikka jatkunee joka tapauksessa jossain muodossa. Vaihtoehtona jäsenmaakohtaisille valtiontuille tulee luoda uusi EU-tason strategisten investointien väline, kooltaan 400–500 miljardia euroa, josta yritykset voivat hakea rahoitusta vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä puolustusteollisuuden edelläkävijähankkeille.
• Tulevalla rahoituskaudella tutkimuksen puiteohjelman rahoitus (FP10) on kaksinkertaistettava 200 miljardiin euroon. Ohjelman tulee olla laatuun ja kilpailullisuuteen perustuva sekä yritysten innovaatiotoimintaan kannustava. Jäsenmaiden olisi kansallisesti sitouduttava 3 prosentin TKI-rahoitukseen.
• Uuden komission on otettava kauppasuhteiden kehittäminen tosissaan. Tarvitaan komissaari, jonka työpanos kohdistuu täysipäiväisesti kansainväliseen kauppaan. Tärkeimpinä tavoitteina on saada Mercosur-sopimus maaliin ja purkaa kaupan esteet Kaakkois-Aasian maiden ja Yhdysvaltojen kanssa.

Ukrainan tukea on jatkettava

EU:n vahvan tuen Ukrainalle tulee jatkua niin pitkään kuin sille on tarvetta. Ukrainan puolustuskyvyn tukeminen sekä kahdenvälisesti että EU-välinein edellyttää EU:n puolustusteollisen pohjan vahvistamista ja yhteistyön tehostamista. Jäsenyysneuvottelut Ukrainan kanssa tulee avata mahdollisimman pian. Venäjä-pakotteita tulee vahvistaa erityisesti kolmansien maiden kautta tapahtuvan pakotekierron estämiseksi G7-yhteistyössä. Elinkeinoelämän rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa ja modernisoinnissa on keskeinen, ja tälle työlle on luotava riittävät välineet.

• EU:lle on perustettava InvestUkraine–rahoitusväline Ukrainan välittömien ja tulevien jälleenrakennustarpeiden rahoittamiseen. Se myöntäisi EU-maiden kansallisille vientiluottolaitoksille vientitakauksia, kehitysrahoituslaitoksille investointitakauksia sekä tekisi oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 12 miljardin euron kokoisen rahaston tavoitteena olisi kumuloida noin 50 miljardin euron arvosta jälleenrakennusinvestointeja.
• Investointihankkeiden toteuttamiseksi olisi luotava EU-tason toimintamalli yrityskonsortioiden rakentamista tukemaan.

Kokonaisturvallisuusajattelua tarvitaan myös EU-tasolla

Euroopassa on nyt uusi rautaesirippu ja Suomen asema on entistä strategisempi koko unionin kannalta. Suomen on oltava aktiivinen, jotta EU-tasolla kehitetään ratkaisuja haasteisiin, joita uusi turvallisuustilanne ja Venäjästä irtikytkeytyminen aiheuttaa. Tähän tarvitaan tiivistyvää kumppanuutta myös Baltian ja Puolan kanssa.

• Seuraavalla rahoituskaudella tarvitaan EU-rahoitusmekanismi, joka huomioi unionin itäisten ulkoraja-alueiden strategisen merkityksen.
• Esim. CEF:n (Connecting Europe Facility) jatko ja soveltuvuus on tärkeää.
• Osana saavutettavuuden turvaamista myös talvimerenkulun olosuhteet on huomioitava täysimääräisesti ja pysyvästi EU:n ja IMO:n ilmastotoimissa.