Hallitus lykkää jälleen talous- ja työllisyyspäätöksiä – Pula osaavista työntekijöistä uhkaa talouskasvua

Hallitus siirtää jälleen kerran hallitusohjelman kannalta keskeisiä talous- ja työllisyyspäätöksiä hamaan tulevaisuuteen samaan aikaan, kun menolisäykset ovat toteutuneet etupainotteisesti.

Hallitus on tehnyt työllisyyspäätöksiä 42 000–44 000 työllisestä, mutta niiden julkista taloutta vahvistava vaikutus on vain 450 miljoonaa, kun tavoitteena pitäisi olla kahden miljardin vaikutus. Hallitus kertoo tekevänsä lisäpäätöksiä ensi vuonna, joilla julkinen talous tasapainottuu 110 miljoonaa. Näin ollen julkisen talouden pohja pettää. Julkisen talouden kestävyys ratkaisee palveluiden säilyvyyden. 

Pula osaavasta työvoimasta uhkaa taittaa orastavan talouden kasvun.  

— Onnistuminen työvoimapulan ratkaisemisessa on edellytys Suomen menestykselle niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä. Hallitus tuntuu olevan liian riitainen tekemään näitä päätöksiä, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.    

— Tehdyt määrärahalisäykset ja uudistukset työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton vauhdittamiseksi ovat tärkeitä. Hallituksen on varmistettava, että lupajonot puretaan.   

Velka kasvaa edelleen rajusti, ja alijäämän ollessa kaikkiaan 6,9 miljardia hallitus rikkoo omaa menokehystään. Velan laskua siirretään tuleville sukupolville, ja esimerkiksi ero Ruotsiin julkisen velan bruttokansantuoteosuuden osalta on valtava. 

— Näin valtava velka voidaan kääntää vain talouden kasvulla ja vaikuttavilla reformeilla. Nyt uhkana ovat rajut veronkiristykset tulevaisuudessa ja olematon kyky kestää koronan tyyppisiä talouden shokkeja.  

EK pitää myönteisenä asiana hallituksen päätöstä korjata Suomen Akatemian rahoitusta vuodelle 2022, mutta TKI-rahoitukseen kohdistuu kuitenkin vielä säästöuhkia. Myös T&K-verokannustimen kehittämisessä ei edetty riittävän laajasti. EK kannustaa parlamentaarista TKI-työryhmää tekemään pitkäjänteisiä päätöksiä, joilla luodaan vakaa kasvunäkymä kohti TKI-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta 

— TKI-rahoitus on investointi tulevaisuuteen, ja huolehtimalla riittävästä osaajien saatavuudesta Suomella voi olla kokoaan isompi rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, Jyri Häkämies muistuttaa.  

Kotitalousvähennyksen merkittävä laajentaminen on hyvä asia, jolla on myös myönteinen työllisyysvaikutus. EK:n mielestä ehdotettua maastapoistumisveroa ei tulisi ottaa käyttöön. Myös valtiovarainministeriön mukaan vero olisi ongelmallinen — se monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää ja sillä olisi haitallisia vaikutuksia muun muassa Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena sekä maahan- ja maastamuuttoon.