Hallitus takamatkalla – työllisyystoimien uskottavuus puntarissa
Hallituksen on tehtävä uskottavia työllisyyspäätöksiä helmikuussa lupauksensa mukaisesti. Muutoin julkisen talouden ammottava aukko kasvaa kestämättömäksi. Meillä on Suomessa samaan aikaan kaikkien aikojen pahin pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys. Tämä osoittaa, ettei järjestelmä toimi ja työttömyysturva kilpailee työn kanssa. Siksi hallituksen tulee päättää työttömyysturvan uudistamisesta niin, että työn ensisijaisuus paranee, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaatii.
Työllisyys on parantunut suhdanteen ja mittavien elvytyspakettien ansiosta. Hyvä niin. Sen sijaan hallituksen omat, päätösperäiset työllisyyspäätökset ovat hälyttävän kaukana tavoitteesta. Erityisen huolestunut tulee olla päätösten työllisyysvaikutusten todentamisesta. Maan hallitus arvioi tehneensä jo noin 74 000 uuden työpaikan edestä päätöksiä, mutta VTV:n koosteen mukaan (9.12.2021) valtiovarainministeriö (VM) todentaa niistä vain 30 000, kun mukaan otetaan myös työllisyyden kannalta kielteiset päätökset. Hallitus esimerkiksi arvioi, että jatkuvalla oppimisella luodaan 10 000 työllistä ja VM puolestaan laskee työllisyysvaikutukseksi vain 1 000.
– Suomessa on pitkään tukeuduttu talouden, vaikkapa työllisyyden luvuissa valtiovarainministeriön asiantuntemukseen. Nyt hallituspuolueet ovat ajaneet ministeriön yli. On saatava selvyys siihen, miksi VM on siirretty sivuun ja hallitus haluaa arvioida lukemia ylioptimistisesti. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota hallituksen ja VM:n lukujen suureen eroon. Tämän, jos minkä tulisi hälyttää, Häkämies sanoo.
Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa raportissaan, että hallituksen työllisyystoimet eivät ole vahvistamassa julkista taloutta sen itse asettamien tavoitteiden mukaisesti. Olisi tärkeää, että työllisyyspäätöksiä tehtäisiin faktojen pohjalta eikä toiveajatteluun nojaten. Suomella on edessään kasvavat sotemenot ja koronavelka, eikä niistä selvitä kuin yksityisen sektorin työpaikkojen tuottamilla verotuloilla.
Hallitus valmistautuu työllisyyspäätösten jälkeen kehysriiheen, jossa haasteena on kehyslinjan pitäminen suhteessa julkisuudessa esitettyihin ehkä noin miljardin euron lisämenoihin. Hallituksen talouslinjan uskottavuus on koetuksella.
