Peruskoulun huolehdittava paremmin lasten ja nuorten perustaidoista
Osaamisen perusta rakennetaan peruskoulussa, jonka järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kunnissa tehtävillä resurssipäätöksillä on merkittävä vaikutus sekä lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiin että koko Suomen koulutus- ja osaamistasoon. EK on esittänyt osaamistakuuta eli sen varmistamista, että jokaisella nuorella on peruskoulun päättyessä jatko-opintojen edellyttämä luku- ja kirjoitustaito sekä hyvä matematiikan perusosaaminen ja digitaidot.
Kotimaisissa ja kansainvälisissä oppimistulosarvioinneissa etenkin heikkojen osaajien määrä on kasvanut huolestuttavasti viime vuosina. Pedagogiset linjaukset ja ratkaisut tehdään opetuksen järjestäjän tasolla kunnissa ja kouluissa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden ohjaamana.
”Ilman hyviä perustaitoja ei pärjää elämässä. Yksikään nuori ei saa jäädä peruskoulun päättyessä ilman sujuvaa luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikan ja digiosaamisen perusteita. Tämän lisäksi kouluissa on tärkeää kokeilla ja oppia yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitoja, jotka ovat tämän päivän kansalaistaitoja”, sanoo johtava asiantuntija Mirja Hannula.
”Kolmen vuosiviikkotunnin lisääminen alakouluun ja lisäresurssien kohdentaminen oppimisen tukeen ovat hallitukselta hyviä päätöksiä. Tulevien kuntapäättäjien vastuulla on huolehtia paikallisesti perusopetuksen resursseista. Koulujen ja maailman parhaiden opettajien puolestaan siitä, että jokainen nuori osaa peruskoulun päättyessä sujuvasti lukea, laskea ja kirjoittaa”, Hannula muistuttaa.
Perustaitojen osaamistakuu kaikille nuorille -julkaisulla EK haluaa nostaa keskusteluun peruskoulun merkityksen lapsen ja nuoren koulupolulla ja sujuvan luku- ja kirjoitustaidon ja matematiikan osaamisen lisäksi myös talousosaamisen, kestävyysosaamisen ja digiosaamisen tarpeen.
Uutena kouluja ohjaavana asiana Opetushallitus antaa maaliskuun lopussa ensimmäisen kerran suositukset tekoälyn käytöstä kouluissa.
”Teknologinen kehitys muuttaa yhteiskuntaa ja koulua sen mukana. Opettajilla on keskeinen rooli tekoälyn eettisessä käytössä ja sen hyödyntämisessä. Koulumaailmassa tarvitaan ymmärrystä eri teknologioiden mahdollisuuksista ja rajoitteista koulussa sekä lasten ja nuorten arjessa”, toteaa johtaja Ulla Heinonen.
”Kaikki erilaiset keinot, joilla voidaan lisätä nuorten kiinnostusta oppimiseen ja oman tulevaisuuden mahdollisuuksiin, on otettava käyttöön. Tärkeää on myös luoda koulun ja kotien yhteistyössä käytännöt, joilla tuetaan lasten ja nuorten digitaalista hyvinvointia”, kannustaa Heinonen.
