Suomi tarvitsee työlinjan

Suomi velkaantuu ja työikäinen väestö jatkaa vähenemistään. Tämän seurauksena entistä suuremmat velkalastit ovat yhä harvempien kannateltavina. Siksi on tärkeää saada nykyistä suurempi osuus työikäisestä väestöstä töihin. Tarvitsemme työlinjan.

EK:n teettämän laskelman mukaan käytännössä kolmasosa väestöstä kustantaa ne palvelut ja etuudet, joiden varaan hyvinvointiyhteiskunta rakentuu.

”Vähemmistö (34 %) rahoittaa työtä tekemällä enemmistön (57 %) etuudet ja palvelut. Lisäksi joka kymmenes (9 %) suomalainen on niin sanotusti omavarainen eli rahoittaa työllään oman hyvinvointinsa, mutta yhteiseen kassaan tuloista jää häviävän pieni osa. On nostettava esiin kysymys, onko tämä rakenne kestävä”, sanoo laskelman tehnyt PTCS Oy:n konsultti Jussi Pyykkönen.

Epäterve huoltosuhde on ollut vuosikymmeniä tiedossa ja johtopäätös selvä: yhteiskuntaa kannattelevaa työvoimaa tarvitaan lisää. Kun työ ja tekijä eivät kohtaa, on työn sääntelyä parannettava.

”Työlinja tarkoittaa kannustinloukkujen purkamista, parempaa työrauhaa, enemmän paikallista sopimista. Toimivan demokratian edellytys on toimiva markkinatalous. Meidän on luotava lisää tilaa reilulle kilpailulle, joka vauhdittaa myös kasvua ja tekee tilaa yrittäjyydelle”, linjaa EK:n johtaja Sami Pakarinen.

Ne 2000-luvun päätökset, jotka ovat merkittävästi työvoimaa lisänneet, ovat harvassa.

”Laadukas koulutus, infrastruktuuri ja ikäihmisten palvelut eivät synny itsestään. Ne syntyvät työn kautta”, summaa Pakarinen.

Työlinja-laskelma (pdf)

Lisätietoja:
Jussi Pyykkönen, konsultti, PTCS Oy, p. 044 023 9149
Sami Pakarinen, johtaja, EK, p. 050 343 4337