Työmarkkinajärjestöjen yhteinen kannanotto: Perhevapaauudistus aloitettava pikaisesti
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt (EK, SAK, Akava ja STTK) yhdessä esittävät, että maan hallitus käynnistää elokuun lopun budjettiriihessä valmistelun perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.
Valmistelu on toteutettava kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kysymyksessä on työlainsäädännön sekä pääosin työperusteisen sosiaaliturvan uudistaminen. Perhevapaajärjestelmä vaikuttaa työpaikkojen arkeen ja työehdoista sopimiseen. Työnantajat ja työntekijät yhdessä rahoittavat sairausvakuutusmaksuillaan ansiosidonnaiset vanhempainrahat kokonaisuudessaan. Valtio kustantaa vain vähimmäismääräisenä maksettavat vanhempainpäivärahat.
Uudistuksen tavoitteena tulee olla perhevapaiden käyttämisen ja perhevastuun tasaisempi jakautuminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen, työllisyyden parantaminen sekä joustava työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Työ- ja perhe-elämän moninaiset tilanteet kuin myös lisääntyvä tasa-arvo perhevapaiden käyttämisessä edellyttävät nykyistä joustavampia mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Uudistuksessa tulee huomioida erilaiset perhemuodot.
Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä huomattavasti suuremman vastuun pienten lasten hoitamisesta. Miehet käyttävät vain 1-3 prosenttia niistä vanhempainvapaista, joita valinnaisesti joko isä tai äiti voi käyttää. Tämä osuus ei ole muuttunut yli kymmeneen vuoteen. Epäsuhta on heikentänyt naisten asemaa työmarkkinoilla kuten jarruttanut palkkatasa-arvon etenemistä ja vaikeuttanut naisten työelämässä ja uralla etenemistä.
Työllisyysaste Suomessa on selkeästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen sekä työeläkkeiden rahoitus onnistuu kestävällä tavalla vain, jos työllisyysaste on nykyistä selvästi korkeampi.
Edellä mainittuja tavoitteita tukevan perhevapaauudistuksen valmistelussa tulee esittää muutoksia perhevapaisiin, vanhempainpäivärahoihin sekä kotihoidon tukeen.
Perhevapaauudistuksen onnistumiseksi valmistelussa tulee tarkastella myös varhaiskasvatusta, sen joustavoittamista, resurssien riittävyyttä sekä päivähoitomaksuja työllisyyden kasvua tukien.
Uudistus on toteutettava niin, että se tukee tavoitetta nostaa työllisyysastetta, mikä vahvistaisi valtion, kuntien ja sosiaalivakuutusrahastojen rahoituksellista kestävyyttä.
Uudistus edellyttää huolellista ja laajapohjaista valmistelua. Tavoitteena tulisi olla se, että työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.
