Uusi energiatehokkuusdirektiivi: energian käyttäjiltä löydyttävä 1,5 % vuosisäästöt

EU-maille asetetaan ankarat energiansäästötavoitteet vuosille 2014–2020. Suomi jää käytännössä ilman hyvitystä ennen vuotta 2014 toteutetuista tehostustoimista. Edessä voi olla iso lasku energian käyttäjille, niin kuluttajille kuin yrityksille.

EU:ssa päästiin tällä viikolla neuvottelutulokseen uuden energiatehokkuusdirektiivin sisällöstä. Taustalla on EU:n asettama ohjeellinen tavoite tehostaa kokonaisenergian käyttöä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi kattaa energian tuotannon ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Kova säästötavoite koskee kaikkea myytyä energiaa

Direktiivi velvoittaa EU-maita ottamaan käyttöön kansalliset velvoitejärjestelmät tai niitä vastaavia muita toimia. Käytännössä velvoitejärjestelmä edellyttää, että energiayhtiöiden vastuulla on löytää asiakkaidensa energiankäytöstä 1,5 % säästöt vuosittain. Prosenttiosuus lasketaan energiayhtiöiden vuosimyynnistä. Velvoite ei koske liikennepolttoaineita.

Velvoitejärjestelmän yhteydessä viitataan myös muihin vastaaviin toteutustapoihin, EK:n energia- ja ilmastoasiantuntija Kati Ruohomäki huomauttaa:

– Suomessa on käytössä laaja energiatehokkuussopimusjärjestelmä, joten olisi järkevää ja myös mahdollista jatkaa samalla pohjalla. Silloin vältytään uuden järjestelmän luomiselta ja voidaan keskittää voimat kustannustehokkaiden lisäsäästöjen etsintään valmiilla sabluunalla.

Suomi on jo pitkällä, jatkotehostaminen tulee yhä kalliimmaksi

Jäsenmaat saavat mahdollisuuden pienentää 1,5 % vuositavoitetta enintään neljänneksellä. Tavoitetta saa alentaa seuraavin keinoin:

• Tavoitteen nostaminen portaittain 1–1,5 % ajalla 2014–2020
• Päästökauppasektorin energiankäytön ulosrajaaminen myydystä energiasta
• Energian siirron tehostumisen huomioiminen
• 2009 – 2014 tehtyjen tehostamistoimien huomioiminen

Suomen tapauksessa tämä neljänneksen joustovara täyttyy jo päästökauppasektorin energiankäytön muodossa. Suomi ei siis saa hyvitystä ennen vuotta 2014 toteutetuista tehostustoimista Ruohomäki toteaa:

– Tähän asti Suomi on parantanut energiatehokkuuttaan vapaaehtoisten  energiatehokkuussopimusten avulla, joiden laajuudessa Suomi on maailman kärjessä. Toiminta on ollut tuloksellista: elinkeinoelämän sopimusyrityksissä on karttunut säästöjä 3,8 TWh/a aikavälillä 2008–2010. Tämäkään hyvä eteneminen ei riitä kuin puoleen nyt vaaditusta säästövauhdista.

Koska kustannustehokkaimmat säästötoimet on meillä jo pitkälti tehty, jatkotoimet ovat Suomelle aiempaa kalliimpia. Tämä merkitsee kaikille energian käyttäjille 300–500 miljoonan euron kustannusta, joka aiheutuu tarvittavista lisäinvestoinneista (lähde: TEM).

– Energiatehokkuuden parantaminen on ehdottoman tärkeää energialaskun kurissapitämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, mutta sitä ei voi vaatia tehtäväksi hinnalla millä hyvänsä.

Direktiivi voimaan vuoden 2014 alussaTällä viikolla hyväksytystä direktiivitekstistä äänestetään vielä EU:n parlamentissa syys-lokakuussa. Lisäksi se vaatii virallisen hyväksynnän neuvostossa, mutta sisältö säilynee samana. Sen jälkeen alkaa direktiivin toimeenpano Suomessa, ja se astuu voimaan 2014 alussa.

Lisätiedot:

Asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 7675684, etunimi.sukunimi@ek.fi