Venäjän-kaupan barometri: Sitoutuminen Venäjän markkinaan näkyy yritysten toimissa
Yritykset kokevat Venäjän-kaupan suurimmiksi haasteiksi koronaviruksen ja heikentyneen ruplan. Yritysten toiminnassa korostuu nyt Venäjällä läsnäolon merkitys, mikä näkyy etäyhteyksien, paikallisten tiimien ja kumppaniverkostojen hyödyntämisenä. Syksyn barometritutkimukseen vastasi lähes 300 Venäjän-kaupan tekijää.
Venäjän-kaupan barometritutkimuksen vastaajista 64 prosenttia ei ole muuttanut strategiaansa tai liiketoimintasuunnitelmiaan Venäjällä koronakriisin vuoksi. Barometrin vastaajista 36 prosenttia on muuttanut strategiaansa tai suunnitelmiaan joko kriisin avaamien mahdollisuuksien tai siitä johtuvien haasteiden takia.
”Koronatilanne vaikeuttaa erityisen paljon yritysten toimintaa Venäjän markkinoilla, sillä Suomen ja Venäjän raja on henkilöliikenteeltä kiinni. Yritykset näyttävät reagoivan panostamalla Venäjällä läsnäoloon ja varautumalla paikallisiin liikkumisrajoituksiin. Yritykset ovat joko laskeneet taloudellisia tavoitteitaan tai venyttäneet suunnitelmiensa aikajännettä”, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
Kevään 2020 barometritutkimuksessa koronakriisin ja öljyn hintasodan yhteisvaikutuksen arvioitiin olevan tuhoisia Venäjän taloudelle. Venäjän selviämistä on kuitenkin edesauttanut koronakriisin rauhoittuminen kesällä, sopu öljyntuotannosta Saudi-Arabian kanssa sekä Venäjän palvelusektorin verrattain pieni osuus taloudessa.
Kesän nopean elpymisen jälkeen positiivinen kehitys on hidastunut syksyllä heikon globaalin kysynnän ja koronan toisen aallon myötä. Syksyn haastattelujen aikaan pandemian toinen aalto kiihtyi Venäjällä ja tartuntoja oli syksyn haastattelujen päättyessä 1,3 miljoonaa. Uusia tapauksien määrä oli kohonnut yli 13 000/vuorokausi. Suomessa tartuntoja oli haastattelujen päättyessä yli 12 000 ja uusien tapausten määrä nousi enimmillään 300 tartuntaan vuorokaudessa.
Yritysten näkymät
Venäjällä on avautunut uusia mahdollisuuksia digipalveluiden ja niihin liittyvän teknologian toimittajille sekä terveysalan yrityksille. Matkustajaliikenteeltä suljettu itäraja ja henkilökohtaisia tapaamisia vaikeuttavat liikkumisrajoitukset aiheuttavat haasteita. Venäläiset asiakkaat ovat lykänneet investointeja, mikä heikentää Suomen teollisuuden vientinäkymiä. Yritykset hyödyntävät nyt digitaalista markkinointia ja verkkokauppaa, vaikka eivät ole lisänneet myyntiä ja markkinointia viime vuosien tapaan.
Koronakriisi on viimeisen kuuden kuukauden aikana vaikuttanut merkittävästi yritysten Venäjän-kauppaan. Yli 40 prosenttia vastaajista kertoo liiketoiminnan ja viennin vähentyneen ja yli kolmannes tuonnin supistuneen.
Vajaa puolet vastaajista odottaa viennin ja liiketoiminnan Venäjällä pysyvän seuraavan kuuden kuukauden aikana nykyisellä tasolla, kun taas yli puolet odottaa sen pysyn nykyisellä tasolla tuonnissa. Viennin tai liiketoiminnan arvioi kasvavan noin kolmannes ja supistuvan noin viidennes vastaajista.
Liiketoiminnassa Venäjällä myönteisimmät kasvunäkymät ovat teollisuudessa ja kaupan alalla. Viennissä myönteisimmät kasvunäkymät ovat palvelualoilla ja kaupan alalla. Tuonnin kasvua odottavat kaikki toimialat. Heikentynyt rupla rasittaa etenkin vientiä teollisuuden ja kaupan alalla. Tuonnissa haasteita on vähemmän – kolmasosa vastaajista ei koe minkäänlaisia ongelmia.
Taustatietoja
Tutkimuksen tilasivat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 16.9.–12.10.2020. Haastatteluja tehtiin yhteensä 299. Tutkimus tehdään kaksi kertaa vuodessa.
