Verohelpotuksia ja tukitoimia sulkutilasta kärsiville pk-yrityksille

EK esittää hallitukselle viiden askeleen kriisitoimia, joilla lievennettäisiin sulkutilan iskua pk-sektorin työnantajille. Kriisitoimien laadinnassa on syytä huomioida EU-verrokkimaiden kokemukset jo käyttöönotetuista tukitoimista. Avainasemassa on, että tuet kohdistetaan oikein – niitä erityisesti tarvitseville elinkelpoisille pk-työnantajille.

”Hallituksen ankarille rajoituspäätöksille on perusteet pandemian kiihtyessä. On kuitenkin välttämätöntä, että hallitus tekee samassa tahdissa päätöksiä myös siitä, kuinka kompensoida rajoitusten aiheuttamaa iskua pk-työnantajille. Kohtuuttoman monien pk-yritysten ja niiden työpaikkojen tulevaisuus on katkolla”, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton pk-johtaja Petri Vuorio.

EK:n 5 askeleen kriisitoimet pk-yrityksille:

Askel 1: Täsmätukea eniten kärsineille toimialoille

Esitämme ravintolayrittäjille ja muille sulkutoimien kohteena oleville yrityksille tukea, joka kattaisi enimmillään 100 % sulkutilan aikaisista kiinteistä joustamattomista kustannuksista. Vastaava sataprosenttinen tuki otettiin käyttöön esimerkiksi Tanskassa jo kevään 2020 sulkutilan aikana. Tuet tulisi ulottaa myös sulkutilan aikaisiin palkkakustannuksiin siltä osin kuin niiden vastikkeeksi ei ole tarjolla työtä.

Eniten kärsineille toimialoille tarvitaan kustannustuen rinnalle rahoituskriteereiltään räätälöityjä tukiohjelmia. Tällaisia eritystuen tarpeessa olevia aloja ovat matkailu- ja ravintolatoiminnan ohella muun muassa tapahtumajärjestäjät (esimerkiksi messu- ja kongressijärjestäjät). Mallia on syytä hakea EU-verrokkimaista. Esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Hollannissa on otettu käyttöön tapahtumanjärjestäjien tappiontakausrahastot.

Askel 2: Kustannustukiohjelmat käyttöön nopeutetusti ja uusilla ehdoilla

Kustannustuen kolmatta rahoituskierrosta on aikaistettava siten, että haku saadaan avattua maaliskuun aikana.  Samalla sen kriteeristöä tulee uudistaa siten, että tuki tavoittaa tehokkaimmin sen tarvitsijat. Liikevaihdon laskukriteeri tulee alentaa 20 prosenttiin ja kiinteiden kustannusten omavastuuta on laskettava. Jo nyt on selvää, että kustannustuesta tarvitaan vielä neljäskin rahoituskierros. Tämän valmistelua tulee nopeuttaa.

Merkittäviä tappioita kärsineiden suurimpien työnantajayritysten kohdalla tulee harkita erillistä tukiohjelmaa, jossa olisi tarvittaessa mahdollisuus kustannustukea korkeampiin tukisummiin.

Askel 3: Autetaan pk-yrityksiä verotuksen keinoin

Eniten kärsineiden alojen tueksi tarvitaan myös verotoimia. Määräaikaisella ALV-alennuksella tulee laskea 10 ja 14 prosentin verokannat 5 prosenttiin siinä vaiheessa, kun yritystoiminta taas avautuu. Yritysverotuksessa tulee mm. Norjan tavoin ottaa käyttöön takautuva tappiontasaus siten, että yritys voisi saada vuonna 2021 veronpalautusta vuoden 2020 tappioidensa perusteella.

Askel 4: Yritystukien rinnalle jälleenrakennusvaiheen rahoitusmuotoja

Jo nyt on syytä alkaa suunnitella ja ottaa käyttöön jälleenrakennusvaiheen ei-tukimuotoisia työkaluja. Esimerkiksi Teollisuussijoituksen jo tarjoamien pääomalainojen kaltaisia työkaluja on lisättävä kriisistä nousevien yritysten taseiden vahvistamiseen. Vastaavia on jo käytössä esimerkiksi Saksassa.

Askel 5:  Pk-vientiyritykset mukaan markkinoiden uusjakoon

On välttämätöntä varmistaa se, että suomalaiset vientiyritykset ovat parhaissa asemissa, kun jälleenrakennusvaihe käynnistyy ja markkinaosuuksien uusjako maailmalla kiihtyy. Business Finlandille on varmistettava riittävät vienninedistämisresurssit. Pk-yritysten kilpailuedellytyksiä tulee vahvistaa myös siten, että kiirehdimme Finnveran pienemmille vientikaupoille tarkoitettujen ostajaluottojen käyttöönottoa ensi syksyyn mennessä. Ne ovat kilpailijoidemme käytössä jo kaikissa keskeisissä verrokkimaissa.

Kansainvälisen matkailun avautuessa käynnistyy ennennäkemätön kilpailu patoutuneen matkailukysynnän kohdistumisesta. Suomen tulee olla mukana tässä kilpailussa vahvistamalla muun muassa Visit Finlandin ulkomailla tapahtuvaa markkinointia.