Vetoomus: Nyt ei ole aika ammatillisen koulutuksen isoille rahoitusmuutoksille
Ammatillisen koulutuksen toimijat ja elinkeinoelämä vetoavat päättäjiin, että koulutuksen rahoitusmallin uudistukset käsitellään osana kokonaisvaltaista toiseen asteen koulutuksen kehittämistä. Ammatillista koulutusta pitää jatkossakin tarkastella yhtenä kokonaisuutena työelämän osaamistarpeista lähtien. Rahoitusta ei pidä eriyttää nuorten ja aikuisten osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesityksen, jossa myllättäisiin jälleen kerran ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää. Vuoden 2018 alusta alkaen ammatillinen koulutus on toiminut yhden lainsäädännön ja rahoitusmallin piirissä. Nyt rahoitus halutaan jakaa kahtia nuorten ja aikuisten osiin.
Ammatillista koulutusta ja elinkeinoelämää edustavat toimijat korostavat, ettei hallituskauden loppuvaiheessa pidä tehdä pistemäistä uudistusta rahoitusmalliin.
Oppilaitokset ja opettajat ovat joutuneet sopeutumaan viime vuosina merkittäviin muutoksiin, joista viime hallituskaudella tehdyn ison kokonaisuudistuksen jälkeen heti perään tuli oppivelvollisuuden pidentäminen.
Ammatillisessa koulutuksessa yli puolet opiskelijoista on aikuisia. Laissa ja tutkintojen perusteissa nuoria ja aikuisia koskevat täsmälleen samat oppimistavoitteet. Nuorten yksilöllistä tukea, jolla muutosehdotuksia on perusteltu, voidaan parantaa nykyisen rahoitusmallin puitteissa.
Uudistusta ajetaan hätäillen ja koulutuskentän näkemysten vastaisesti
Rahoitusmallin iso uudistus nyt vetäisi maton niiden oppilaitosten jalkojen alta, jotka ovat tehneet hyvää työtä voimassa olevien rahoituskriteerien pohjalta. Nykyiset kriteerit kannustavat oppilaitoksia siihen, että opiskelijat, joko nuoret tai aikuiset, suorittavat tutkinnon, työllistyvät ja koulutuksen sisällöt vastaavat työelämän vaatimuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tiistaina laajakantoisia ehdotuksia koskien toisen asteen koulutuksen muutoksia tulevaisuudessa. Ehdotetut koulutusuudistukset pitää käsitellä kokonaisuutena.
Kesällä ministeriölle annetuissa lausunnoissa yli 70 prosenttia lausunnonantajista suhtautui rahoituslainsäädännön uudistamiseen kielteisesti, sillä nykyisen mallin toimivuutta ei ole vielä arvioitu eikä uudistuksen vaikutuksista ole tietoa. Hallitus on sitoutunut tietoon perustuvaan päätöksentekoon.
- Suomessa suoritetaan yli 60 000 ammatillista tutkintoa vuodessa.
- Tutkintojen suorittajista noin 20 000 on nuoria ja yli 40 000 on aikuisia (yli 20-vuotiaita).
- Ammatillisen koulutuksen rahoitus on yli 2 miljardia euroa.
- Rahoitusmallin jakaminen kahtia heikentäisi yli 20-vuotiaiden mahdollisuuksia ammatillisiin opintoihin, mikä heikentäisi osaavan työvoiman saatavuutta. Tilanne korostuisi alueilla, joissa nuorten määrä vähenee voimakkaimmin.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL
Keskuskauppakamari
Kirkon työmarkkinalaitos
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
Sivistystyönantajat
Suomen Yrittäjät
