Viisi kysymystä: Mitä suomalaisten yritysten tulee tietää Brexitistä?

Kansanäänestyksen tulosten perusteella Iso-Britannia jättää EU:n. Iso-Britannia on Suomen kuudenneksi tärkein vientimaa. Mitä kansanäänestyksen tulos tarkoittaa Iso-Britannian yritysten kanssa kauppaa käyville suomalaisyrityksille?

Esitimme viisi kysymystä Brexitistä Elinkeinoelämän keskusliiton EU:n toimiston päällikkö Janica Ylikarjulalle ja kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiaiselle.

1. Onko Brexitillä välittömiä vaikutuksia suomalaisyritysten toimintaan?

Kansanäänestyksestä seuraa epävarmuus, jolla on aina taloudellisia heijastusvaikutuksia. Suurimmat vaikutukset olivat Isossa-Britanniassa, jossa pörssi reagoi vahvasti. Talouden heikentymisellä Britanniassa ja mahdollisesti laajemminkin on kielteinen seuraus kuluttajakysyntään. Tällä voi olla heijastusvaikutuksia esimerkiksi matkailusektorille Suomeen. Suomalaiset investointituotteita valmistavat yritykset voivat kärsiä, jos investoinnit ovat jäässä kasvaneen epävarmuuden seurauksena. Brexit lisää myös epävarmuutta koko EU:n tulevaisuuteen, mikä saattaa laskea Suomen ja muiden maiden talouskasvulukuja.

2. Iso-Britannian EU-ero toteutuu käytännössä vasta kahden vuoden kuluttua. Voivatko suomalaisyritykset varautua muutokseen?

Tässä vaiheessa kansanäänestys ei edellytä yrityksiltä toimia. Muutoksiin voidaan valmistautua vasta, kun EU-eron yksityiskohdat, EU:n ja Ison-Britannian kauppasuhteiden uusi malli ja aikataulu ovat hahmottuneet. Toki yritykset voivat huomioda epävarmuuden investointipäätöksiä tehdessään.

Nyt tärkeintä onkin epävarmuuden vähentäminen ja suuntaviivojen rakentaminen, jotta markkinat rauhoittuvat ja yritykset pystyvät ennakoimaan tulevaa. Tällä hetkellä Isolta-Britannialta puuttuu suunnitelma siitä, miten EU-ero toteutetaan ja kauppasuhteet järjestetään tämän jälkeen. On EU:n ja Ison-Britanniankin etu, että suhteet säilyvät tiiviinä ja kauppaa voi käydä mahdollisimman lähelle nykyisiä ehtoja.

3. Miten Suomen ja Iso-Britannian kauppasuhteet järjestetään tulevaisuudessa?

Isolla-Britannialla on viisi mahdollisuutta järjestää kauppasuhteensa EU:n kanssa. Norjan malli, Sveitsin malli, Turkin malli, EU:n ja Iso-Britannian välinen vapaakauppasopimus tai WTO-sääntöihin ja sidontoihin perustuva malli.

Norjan malli olisi Iso-Britannian taloudelle paras vaihtoehto, koska se on lähinnä nykytilannetta. Briteillä olisi täysi pääsy EU:n sisämarkkinoille, ihmisten liikkuvuus jatkuisi, mutta Iso-Britannia joutuisi myös kontribuoimaan EU:n budjettiin ja noudattamaan EU:n lainsäädäntöä.

Todennäköisin vaihtoehto tässä poliittisessa tilanteessa on vapaakauppasopimus, jonka kautta voitaisiin taata alhaiset tullit sekä markkinoillepääsy palveluihin, julkisiin hankintoihin ja investointeihin. Vapaakauppasopimuksen neuvotteleminen ja voimaansaattaminen ei ole kuitenkaan mahdollista kahdessa vuodessa.

Vapaakauppasopimus edellyttää briteiltä myös oman lainsäädäntönsä rakentamista ennen kuin maa voi sitoutua kauppasopimuksiin muiden maiden kanssa. Tässä mallissa uusia kaupanesteitä on kuitenkin odotettavissa, kun Ison-Britannian lainsäädäntöä lähdetään kehittämään eri suuntaan kuin EU:n.

Ison-Britannian kaupankäynnin kustannukset tulevat mallista riippumaan nousemaan ainakin väliaikaisesti.

4. Mitä vaikutuksia Brexitillä tulee olemaan siirtymäajan jälkeen Iso-Britanniaan vievien suomalaisyritysten kannalta?

Kahden vuoden siirtymäaikaa on mahdollista kaikkien osapuolten suostumuksella jatkaa. On erittäin epätodennäköistä, että kahden vuoden aikana kyetään sopimaan kaikista avoimina olevista kysymyksistä. Ellei muuta sovita eikä yhteisymmärrystä kahdessa vuodessa löydetä, EU:n ja Iso-Britannian kauppaa tullaan käymään WTO:n sääntöjen ja sitoumusten mukaisesti. Tämä käytännössä tarkoittaa muun muassa tuontitulleja tuotteille, kuten autoille, joillekin elintarvikkeille, tekstiilituotteille ja kemikaaleille.

EU:lla on tällä hetkellä kahdenvälinen tai alueellinen vapaakauppasopimus voimassa yli 50 maan kanssa. Nämä sopimukset takaavat EU-yrityksille paremmat ehdot käydä kauppaa, muun muassa alhaisemmat tullit. Ne yritykset, joilla on valmistusta Isossa-Britanniassa ja sieltä vientiä EU-alueen ulkopuolelle, saattavat siis kohdata tulevaisuudessa isompia tullimaksuja. Myös tuonti Iso-Britanniaan saattaa kallistua. Briteillä tulee kestämään vuosikymmeniä järjestää kauppasuhteensa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

5. Avaako Brexit yritysten kannalta uusia mahdollisuuksia?

Ison-Britannian kansanäänestys haastaa EU:n toiminnan kehittämistä, mitä suomalainenkin elinkeinoelämä on toivonut.